Julkaisut

SPEKin tutkimuksia ja puheenvuoroja

SPEK tutkii on julkaisusarja, joka koostuu SPEKin omista tutkimus- ja selvityshankkeista.

SPEK puheenvuoroja on julkaisusarja, jossa julkaistaan myös muiden tahojen tuottamia aineistoraportteja, pelastus- ja turvallisuusalan opinnäytetöiden koosteita sekä keskustelunavauksia ajankohtaisista asioista.

Palovaroittimien ikääntyminen – iän vaikutus pakkauksissa säilytettyjen vanhojen palovaroittimien toimintaan

Tutkimuksessa on testattu palovaroittimia, joita on säilytetty vuosia omissa pakkauksissaan. Tutkimuksessa selvitettiin, toimivatko vanhat palovaroittimet asianmukaisella tavalla.

Kansalaisten käsityksiä väestönsuojelusta

Tutkimus osoittaa suomalaisten suhtautuvan myönteisesti väestönsuojiin ja väestönsuojeluun. Valtaosan mukaan väestönsuojat on pidettävä kunnossa, ne ovat turvallisuuden kannalta tärkeitä (69 % samaa mieltä), tarpeellisia (80 %) ja lisäävät suomalaisten turvallisuutta (68 %). Lähes neljä viidestä (78 %) katsoo, ettei väestönsuojelusta puhuta riittävästä mediassa. Kaksi kolmasosaa (64 %) vastaajista kokee, ettei itsellä ole tarpeeksi tietoa väestönsuojista. 

Tutkimuksen aineisto perustuu Markku Haranteen Turvallisuuskulttuurit yhteiskunnan muutoksessa -projektiin, jonka yhteydessä kerätty kyselyaineisto sisälsi väestönsuojeluun liittyviä kysymyksiä, jotka toimivat tämän raportin aineistona.

Uusien teknologioiden sovellus- ja käyttömahdollisuudet paloturvallisuudessa

Tutkimus selvittää markkinoilta löytyviä uusia teknologisia mahdollisuuksia ja pyrkii kuvaamaan niiden lisäarvoa paloturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi työssä tarkasteltiin kattavasti erilaisia hallinnallisia haasteita sekä kehitysmahdollisuuksia, joita paloturvallisuusjärjestelmien suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen ja ylläpitoon liittyy.

Automaattisen sammutuslaitteiston aktivoineet tulipalot henkilöturvallisuuskohteissa

Tässä tutkimuksessa olivat tutkittavana kaikki vuonna 2012–19 hoitolaitoksissa tai vastaavissa henkilöturvallisuuskohteissa tapahtuneet sellaiset tulipalot, joiden yhteydessä automaattinen sammutuslaitteisto aktivoitui. Vastaavilla kohteilla tarkoitetaan muun muassa sellaisia asuinrakennuksia, jotka olivat varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla.

Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö -tutkimuksen loppuraportti

Miten viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä laajoihin häiriötilanteisiin varautumiseksi tulisi kehittää?

Paloturvallisuus älyrakentamisessa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Tampereen yliopisto julkaisivat vuonna 2019 tutkimuksen teknologian hyödyntämisestä rakennusten paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä.

Turvassa 2019, Kansalaisturvallisuus Suomessa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksessa kartoitettiin kolmatta kertaa suomalaisten turvallisuutta vahvistavia ja horjuttavia tekijöitä, kansalaisten selviytymistä häiriötilanteista, näkemyksiä erilaisten riskitilanteiden todennäköisyydestä sekä poliittisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä. Raportissa verrataan eri vuosina saatuja tuloksia keskenään.

Varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö toteutti kesällä 2018 puhelinhaastattelututkimuksen, jossa tuhannelta kansalaiselta kysyttiin häiriötilanteisiin varautumisesta, pärjäämisestä, turvallisuustaidoista, auttamishalusta, luottamuksesta ja varautumisuskomuksista.

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus

Tutkimus on tehty osana Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille – OTE -hanketta. Tutkimuksessa kuvataan muistisairaiden arjen ja kotona asumisen turvallisuuteen liittyvää ongelmakenttää, turvallisuutta, turvallisuudentunnetta, riskejä sekä turvallisuuden parantamiseksi käytettävissä olevia työkaluja.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit – varautuminen, viestintä ja järjestöjen rooli

Katsaus keskittyy todennäköisimpiin ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin sekä niihin varautumiseen. Vaaratekijöitä ja riskejä käsiteltäessä pääpaino on kansalaisten jokapäiväiseen elämään, turvallisuuteenja terveyteen liittyvissä asioissa.

IoT (Internet-of-Things) – teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä

Tiivistelmä Lappeenrannan teknillisen yliopiston diplomityöstä

Turvassa 2017. Kansalaisturvallisuus Suomessa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksessa kartoitettiin toistamiseen suomalaisten turvallisuutta vahvistavia ja horjuttavia tekijöitä, kansalaisten selviytymistä häiriötilanteista, näkemyksiä erilaisten riskitilanteiden todennäköisyydestä sekä poliittisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä. Raportissa verrataan eri vuosina saatuja tuloksia keskenään.

Selvitys asuinrakennusten pelastussuunnittelusta

Selvitys asuinrakennusten pelastussuunnittelusta kuvaa nykyistä pelastussuunnittelua ja sen toimijakenttää. Selvitys on tarkoitettu pelastussuunnittelun kehittämisen tueksi kaikille sen parissa toimiville tahoille, kuten taloyhtiöiden hallituslaisille, isännöitsijöille, palotarkastajille sekä alan yrittäjille.

Miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?

Tutkimus selvittää pelastustoimen kannalta keskeisen kolmannen sektorin eli vapaaehtoisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toiminnan elinvoimaisuuden edellytyksiä. Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, miksi palokuntayhdistys lopettaa tai aloittaa toimintansa, sekä mitkä ovat yksilöiden syyt olla mukana palokuntatoiminnassa.

Paloturvallisuuskampanjoiden vaikuttavuuden arviointi

Tutkimuksen tavoitteena on pohtia paloturvallisuuteen liittyvien turvallisuuskampanjoiden vaikuttavuuden mittaamista sekä kehittää arviointiväline vaikuttavuuden arvioimiseksi. Paloturvallisuuteen liittyvät kampanjat ovat osa yhteiskunnallista viestintää eli kampanjoiden tavoitteena on turvallisempi yhteiskunta ja paloturvallisuuden lisääminen.

Kotitalouksien varautuminen Suomessa

Kotitalouksien varautuminen, vaste ja kyky toipua häiriötilanteista ovat keskeisiä tekijöitä, jotka määrittelevät koko yhteiskunnan selviytymistä. Puhelinhaastattelututkimus osaltaan täydentää kuvaa kotitalouksien ominaisuuksista ja valmiuksista kohdata häiriötilanteita. Tutkimus on toteutettu Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan (KOVA) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) yhteistyönä.

Arjen ja asumisen turvallisuus – Puhelinhaastattelututkimus kansalaisten omatoimisesta varautumisesta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry on tutkinut kansalaisten arjen ja asumisen turvallisuutta puhelinhaastattelututkimuksen avulla vuosina 2008, 2010, 2013, 2015. Tässä raportissa esitellään vuoden 2015 kyselyn tuloksia suhteessa aikaisempiin.

EU pelastus- ja turvallisuusalan toimijana

Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota perustietoa Euroopan unionista pelastusalan toimijana. Julkaisu on tarkoitettu erityisesti sellaisille tahoille, jotka toimivat yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Turvallisuuden monet käsitteet – Näkökulmia yhteiskunnan ja yksilön turvallisuuteen

Raportissa tarkastellaan erilaisia tapoja määritellä ja käsitteellistää turvallisuus. Lisäksi esitellään turvallisuuden suhdetta hyvinvointiin, luottamukseen sekä sen vastakohtiin kuten uhkiin, riskeihin ja pelkoihin.

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Vapaaehtoisten saatavuus turvallisuutta tukeviin tehtäviin on sisäisen turvallisuuden elinehto. Erityisen merkittävä vapaaehtoisten rooli on pelastustoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa. Tutkimushankkeessa on selvitetty vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä sekä tunnistettu viranomaisten ja järjestöjen yhteistoimintaan liittyviä kehittämistarpeita ja ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimusraportin lisäksi hankkeessa valmisteltiin suositukset keskeisistä kehittämiskohteista.

 

Esiselvitys harvaan asutun maaseudun turvallisuushankkeista

Tämän esiselvityksen tehtävänä on koota yhteen vuosien 2007-2013 välisellä ajalla toteutetut omatoimiseen varautumiseen ja kyläturvallisuuteen liittyvät hankkeet, jotka ovat kohdistuneet pääasiassa harvaan asutulle maaseudulle. Selvitys vertailee ja nivoo yhteen kyseisten hankkeiden toimintatavat, opetussisällöt ja menetelmät sekä samalla luo kokonaiskuvan viime vuosina toteutetuista maaseudun turvallisuushankkeista.

 

Rauniorataselvitys 2013

Tämän selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa palvelus- ja pelastuskoirayhdistysten käyttämistä raunioradoista, raunioradoilla tapahtuvasta harjoittelusta ja yhteistyöntavoista pelastuslaitosten kanssa. Rauniorataselvitys 2013 täydentää Valmius pelastuskoiratoimintaan? (2012) -tutkimusta, jossa tarkastellaan väestönsuojeluun liittyvää pelastuskoiratoimintaa pelastuslaitosten näkökulmasta.

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen tukeminen järjestöissä

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta) on perustettu järjestöyhteistyön ja kotitalouksien omatoimisen varautumisen kehittämiseksi. Kotitaloudet ovat keskeinen osa yhteiskuntaa ja sen toimintakykyä ja kolmas sektori aktiivisine järjestötoimijoineen tärkeä kotitalouksien tukija.

Raportin tarkoituksena on ryhmitellä tietoa Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan (Kova) jäsenjärjestöjen tekemästä työstä kotitalouksien omatoimisen varautumisen eteen sekä koota toimikuntatyöskentelyssä esiin nousseita asioita, ideoita ja kehittämisehdotuksia. Se toimii tilannekatsauksena ja pohjana jatkotyöskentelylle.

Kohti varautumisen ja selviytymisen kulttuuria? – Kriittisiä näkökulmia resilienssiin

Ekologian ja psykologian kaltaisilta tieteenaloilta turvallisuuskeskusteluun siirtynyt resilienssi korostaa yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden kriisinsieto- ja palautumiskyvyn merkitystä ennakoimattomien kriisien äärellä ja epävarmuuden keskellä.

YTM Tapio Juntunen pureutuu puuheenvuorollaan resilienssin taustoihin sekä käsitteen poliittiseen merkityssisältöön kansainvälistä keskustelua ja käytännön esimerkkejä hyödyntämällä. Puheenvuoron tarkoituksena on täten tarjota kriittisiä ja analyyttisiä näkökulmia myös Suomessa parhaillaan orastavan resilienssikeskustelun tueksi.

Julkiset turvallisuuspalvelut ja tuloverotus – Veronmaksajan näkökulma

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua Suomeen ja sen väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuksia sekä ympäristöuhkia tai muita vastaavia häiriöitä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää julkisten turvallisuusviranomaisten sekä muiden tahojen tiivistä yhteistyötä.

Julkisen sektorin perimillä verotuloilla sekä veroluonteisilla maksuilla järjestetään suomalaisille erinäisiä palveluita. Tässä raportissa tarkastellaan sekä keskimääräisen palkansaajan että keskimääräisen tulonsaajan maksamien tuloverojen kohdentumista julkisiin turvallisuuspalveluihin Suomessa. Selvityksen lähtökohtana on veronmaksajan näkökulma vuosina 2011 ja 2010.

Julkisia turvallisuuspalveluita tuottavina viranomaisina tässä raportissa tarkastellaan pelastustoimea, puolustusvoimia, poliisitoimea, tullia, liikennetoimintaa sekä rajavartiolaitosta. Tämä raportti on tarkoitettu kaikille julkisten turvallisuuspalveluiden kehittämisestä ja nykytilasta kiinnostuneille.

Suomen väestönsuojelun kehittäminen

Turvallisuudesta on käyty viime vuosina vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Julkisessa keskustelussa näkyvyyttä on saanut lähinnä väestönsuojien rakentaminen tai siitä luopuminen. Väestön suojaaminen ja väestönsuojelu toiminnallisina kokonaisuuksina ovat sitä vastoin jääneet käsittelemättä.

Puheenvuorossaan VTT Pekka Visuri paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja tuo näkökulmia väestönsuojelun kehittämiseen Suomessa. Visuri liittää väestönsuojelukeskustelun osaksi yhteiskuntakehitystä, pohtii väestönsuojelun tilaa Suomessa ja Euroopassa sekä analysoi väestönsuojelun kehittämistarpeita.

Puhelinhaastattelututkimus ihmisten suhteesta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry on selvittänyt kansalaisten asenteita ja mielipiteitä omatoimisesta varautumisesta ja lähiympäristön turvallisuudesta vuosina 2008, 2010 ja 2013. Tässä raportissa esitellään vuoden 2013 kyselyn tuloksia suhteessa aikaisempiin.

Rajuilman vaikutukset paikallisten yritysten liiketoimintaan. Selvitys eteläsavolaisten pienyritysten kokemuksista vuoden 2010 Asta-rajuilmasta

Vuosien 2010–2011 rajuilmat ja talvimyrskyt ovat osoittaneet suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuuden. SPEK tutkii -sarjan neljäs selvitys käsittelee Asta-rajuilmaa ja eteläsavolaisten pienyritysten varautumista. Selvityksessä kartoitettiin haastattelujen kautta kesän 2010 rajuilmojen vaikutuksia paikallistason yritystoiminnalle.

Valmius pelastuskoiratoimintaan?

Kyselyn tavoitteena oli tarkastella pelastuskoiratoimintaa pelastustoimen näkökulmasta normaaliolojen eli päivittäisen valmiuden sekä poikkeusoloihin varautumisen osalta. Selvityksessä koottiin yhteen valtakunnallisesti kattavaa tietoa siitä, miten pelastuslaitoksien ja koirayhdistysten välinen yhteistyö toimii osana väestönsuojelujärjestelmää ja poikkeusoloihin varautumista. Selvityksen
tavoitteena oli myös saada määrällistä tietoa väestönsuojeluun sijoitettujen ja vaadittavat testitv suorittaneiden koirien sekä Pelastusopistolla koulutetuista koiranohjaajista.

 

Kokemuksia kesän 2010 Asta-rajuilmasta – näkökulmia varautumisen kehittämiseen

SPEK -tutkii -sarjan toinen osa käsittelee heinä-elokuun 2010 rajuilmoja. Selvitykseen koottiin taustaltaan hyvin erilaisia toimijoita, joiden yhteinen nimittäjä on omakohtainen kokemus rajuilmoista tai niihin varautumisesta. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa toimijoiden rooleja ja tehtävien jakoa rajuilmojen aikana ja niiden jälkeen. Lisäksi selvityksessä on käsitelty häiriötilanteen aikaista tiedonjakamista sekä häiriötilanteen hahmottumista kriisivaiheistuksen kautta. Selvityksessä on tarkasteltu myös osaamistarpeita ja kehittämiskohteita erityisesti omatoimiseen varautumiseen liittyen.

Pelastusalaa koskevat sisäisen turvallisuuden kansalaiskyselyt vuosina 2006–2011

SPEK tutkii -sarjan ensimmäinen osa käsittelee sisäisen turvallisuuden kentällä tehtyjä kansalaiskyselytutkimuksia. Selvityksen päämääränä oli koota yhteen tietoa siitä, kuinka pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja varautumista on Suomessa kyselytutkimuksilla tarkasteltu viime vuosina.

Pelastustoimen sisällä on suunnattu useita kyselyjä eri organisaation edustajille ja asiantuntijoille. Lisäksi pelastusalan työntekijöiden näkemyksiä on kerätty kyselyillä erityisesti työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Selvityksessä ei kuitenkaan käsitellä edellä mainittuja kyselytutkimuksia, vaan keskitytään nimenomaan yksityisihmisiltä kerättyyn tietoon.