Kalajoen maastopalot 2018, metsästä nousee suuri savupilvi ja kuvan päälle lisätty hankkeen tunnus jossa teksti developing wildfire observation in the barents region ja kuvassa teksti Kuva: Kalajoen maastopalot 2018, Janne Rasila / Jokilaaksojen pelastuslaitos.

FIREBAR – Maastopalojen tähystystoiminnan kehittäminen Barentsin alueella

Maastopalojen arvioidaan lisääntyvän Pohjoismaissa ilmastonmuutoksen myötä. Vaikka maastopalohavaintojen määrä esimerkiksi Suomessa on laskussa, palojen pinta-ala on kasvussa. Maaston kuivuus lisää yleisesti maastopaloriskiä, mutta toisaalta maastopaloja syttyy myös kuivuuskausien ulkopuolella.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on historiallisesti ollut erilainen rakenne ja toimintakulttuuri tähystystoiminnan organisoimiseksi. Toiminnan tavoitteet, laajuus ja kohteet ovat vaihdelleet eri maissa. Yhteistyö maiden välillä on ollut paikallista ja tilannesidonnaista, ja keskittynyt pelastustoimintaan, ei tähystystoimintaan.

Maastopalojen tähystystoiminnan kehittäminen Barentsin alueella -hanke vahvistaa Barentsin alueen (Suomi-Ruotsi-Norja) lentotähystystoiminnan suorituskykyä maastopalojen torjunnassa ja edistää maiden välillä tehtävää pelastusalan yhteistyötä.

Hankkeen tavoitteet

  • vahvistaa Barentsin alueen lentotähystystoiminnan suorituskykyä maastopalojen torjunnassa
  • edistää maiden välillä tehtävää pelastusalan yhteistyötä
  • selvittää, mitä voidaan oppia muualta
  • selvittää, miten siirtää onnistuneita käytäntöjä Suomesta lähialueille
  • kehittää toimintamalli Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyölle maastopalojen tähystystoiminnassa.

Hankkeessa hyödynnetään Host Nation Support -toimintakortteja

Hankkeessa hyödynnetään aikaisemmissa hankkeissa tuotettuja ja käytössä olevia Host Nation Support (HNS)-toimintakortteja ja kehitetään niitä edelleen ilmailun osalta. Hankkeessa saadaan uutta tietoa maastopalojen havainnointijärjestelmien, tiedonkeruun ja analysointimenetelmien sekä tekoälysovellusten ja miehittämättömien ilma-alusten hyödyntämisestä valvontatehtävissä.

Teknologian laajempi hyödyntäminen mahdollistaa paikasta riippumattoman maastopalon tähystämisen jatkuvuuden tulevaisuudessa. Näin toimien tähystämistä voidaan tulevaisuudessa enemmän kohdentaa todellisen tarpeen ja riskien ennakoinnin mukaan kuin olemassa olevan resurssin tai infran mukaan. Ilmasuorituskyvyn käyttö monipuolistaa ja tehostaa oikein käytettynä pelastustoiminnan tuloksellisuutta. Oleellista on kehittää tätä kyvykkyyttä, jotta maastopalot voidaan havaita mahdollisimman nopeasti.

Tuotoksena laaditaan vertailu kolmen maan kokonaisjärjestelmistä ja käytännön järjestelyistä

Hankkeessa selvitetään eri maissa käytettävien järjestelmien, teknisten sovellusten sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä. Tuotoksena laaditaan vertailu kolmen maan kokonaisjärjestelmistä, maastopalojen valvonnasta, säädatan analysoinnista, paloaineskartoituksesta ja maastopalon riskiarvioinnista, henkilö- ja kalustoresurssista, sopimuksellisuudesta ja lainsäädännöstä ja muista käytännön järjestelyistä.

Hanketta koordinoi SPEK ja se kestää 29.2.2024 saakka. Hankkeen rahoittaa ulkoministeriö (IBA-rahoitus).

Hankekumppanit

  • Suomen Lentopelastusseura
  • Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto
  • Nordland Fylkeskommune
  • Tromssan ja Finmarkun fylkinkomuuni
  • Norges Luftsportforbund
  • Direktoratet for samfunnssikkerhet og beredskap
  • Länsstyrelsen Norrbotten
  • Länsstyrelsen Västerbotten
  • Frivilliga Flygkåren
  • Myndigheten för samhällsskydd och beredskap

Hankkeen loppuraportti

FIRBAR-tutkimushankkeen loppuraportissa tarkastellaan maastopalojen tähystysmenetelmiä Barentsin alueella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Raportin mukaan miehitetyillä lentokoneilla tehtävä lentotähystys on vakiintunut menetelmä maastopalojen havainnointiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhteistyötä maiden välillä tarvitaan, sillä maastopalojen arvioidaan lisääntyvän Pohjoismaissa ilmastonmuutoksen myötä.