Varautuminen kotona

Kotivara on kotona varautumisen lähtökohta

Päivittäisiin ja poikkeuksellisiinkin vaaratilanteisiin varautuminen on luonnollista aloittaa jokaisen omista tiedoista ja taidoista sekä asuin- ja työympäristön turvallisuusjärjestelyistä.
Jokainen voi varautua omassa kodissaan erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta.

Kotona varautuminen on:

• vaaratilanteiden syntymisen ennaltaehkäisemistä
• varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa

Kun varaudut, muista nämä:

• Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
• Huolehdi myös lähimmäisistäsi ja tarkista erityisesti ikäihmisten kotivara säännöllisesti.
• Kotivaraan ja muuhun kotitalouksien varautumiseen saat koulutusta ja neuvontaa pelastuslaitoksista, pelastusalan järjestöistä sekä kotitalous- ja neuvontajärjestöistä.

Kotivara riittää ainakin 72 tuntia

Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitset päivittäin, kuten vettä ja ruokaa. Kotivarassa on juuri sitä mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia. Entä onko kotonasi vaihtoehto sähkölämmitykselle ja paristoilla toimiva radio?

Kotivaraa tarvitaan, kun:

• tulee pitkittynyt sähkökatkos
• sattuu tapaturma tai onnettomuus
• kauppaan ei pääse sairauden tai tapaturman takia
• yhteiskunta kohtaa lakon tai onnettomuuden
• liikenneyhteydet katkeavat
• tulee tavaroiden jakeluhäiriö
• tulee myrsky tai tulva
• maksujärjestelmät eivät toimi

Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta.

Kotona on hyvä olla:

• Kannellisia astioita veden kuljettamista ja säilyttämistä varten
• Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa
• Ruokaa lemmikkieläimille

Jos kotoasi löytyy vielä nämä, pärjäät mainiosti:

• Paristoilla toimiva radio, taskulamppu ja paristoja
• Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten
• Retkikeitin ja tulitikut
• Käteistä rahaa
• Välttämättömät lääkkeet
• Joditabletteja
• Hygieniatarvikkeet
• Ensiaputarvikkeet
• Käsisammutin/sammutuspeite

Jos vettä ei tule tai se on saastunutta

Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta. Vesi on yksi ihmisen perustarpeista, joten on tärkeää turvata puhtaan veden saanti.

Jos vettä ei tule tai se on saastunutta, ovat kannelliset astiat tarpeen. Niihin voi hakea varavettä vedenjakelupisteestä. Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu.

Muista, että ilman vettä WC:n voi vetää vain kerran, mutta pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tehdään tarpeet.

Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.

Jos vesi on saastunutta:

• Estä saastuneen veden käyttö.
• Noudata vesihuoltolaitoksen ohjeita veden käytön ja mahdollisen keittokehotuksen suhteen.
• Älä käytä vettä vesijohtokloorauksen (shokkiklooraus) aikana.
• Kun puhdasta vettä on taas saatavilla, muista puhdistaa kaikki laitteet ja astiat, joihin saastunutta vettä on voinut joutua kuten esimerkiksi kahvinkeitin.

Tietoa vesihuollosta ja vedenjakelusta saat kiinteistöhuollosta ja vesilaitoksista. Seuraa vesilaitoksen ja viranomaisten tiedotusta.

Ruoka osana varautumista

Ruokaa kannattaa varata muutamaksi päiväksi. Muista varata myös lemmikeille riittävästi ruokaa.

Hanki kotivaraan elintarvikkeita, joita käytät muutenkin. Varmista, että kotoasi löytyy myös kuivamuonaa, kuten pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä. Valitse lisäksi sellaista ruokaa, jota voit valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimen avulla.

Ruoan säilytys ja säilyminen:

• Ensimmäisenä käytetään tuore- ja jääkaappituotteet.
• Pakasteiden sulaminen -18 asteen pakastinlämpötilasta nolla-asteiseksi vie jopa useita vuorokausia.
• Nolla-asteiseksi sulaneet elintarvikkeet voit valmistaa ruoaksi tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista.

Viestintä ja tiedon saanti

Viestintä- ja tietoyhteiskunta on riippuvainen sähköstä, tietotekniikasta ja tietoverkoista. Häiriö sähköverkossa vaikuttaa arkeen nopeasti. Akuista saattaa loppua virta ja internetiin ei pääse.

Viestintää varten tarvitset:

• Paristoilla toimivan radion ja varaparistoja
• Puhelimen, jossa on virtaa
• Vara-akun tai täyteen ladatun matkalaturin puhelinta varten

Niin kauan kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät, nettiin pääsee hakemaan tietoa. Luotettavia tiedonlähteitä ovat mm. Yleisradion kanavat, kunnan viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat.

Häiriötilanteessa oikea tiedon saanti on tärkeää – mutta monet tiedonvälityskanavat toimivat sähköllä. Puhelinverkot on suunniteltu toimimaan sähkökatkojen aikana akkuvoimalla enintään muutaman tunnin.

Niin kauan kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät, nettiin pääsee hakemaan tietoa. Luotettavia tiedonlähteitä ovat mm. Yleisradion kanavat, kunnan viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat.