Väestönsuojelu

Väestönsuoja on kaiken kestävä turva

Väestönsuoja on ensisijaisesti tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Normaalioloissa väestönsuoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä.

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.

Väestönsuoja turvaa sinua räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.

Väestönsuojelu

Väestönsuojelun tarkoituksena on turvata siviiliväestöä ja sotiin osallistumattomia henkilöitä sotien, aseellisten selkkausten ja taisteluiden aikana.

Väestönsuojeluun varaudutaan rakentamalla väestönsuojia ja opastamalla koteja varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Väestönsuojelu on Geneven sopimusten alainen kansainvälinen säädös.

Suomessa on väestönsuojapaikkoja lähes 4 miljoonalle ihmiselle.

Väestönsuojista vastaa suojan omistaja

Yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Muista väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Lain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa yli 1200 neliömetrin suuruiseen uudisrakennukseen (asuinrakennukset).

Väestönsuojista huolehtiminen

Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että sen rakenteet eivät vahingoitu ja suoja säilyy toimintakuntoisena. Lain mukaan suoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin sisään viranomaisten käskystä.

Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja. Taloon nimettävän väestönsuojanhoitajalle on tarjolla käytännönläheisiä kursseja, joissa opetellaan suojan laitteiden käyttöä. Kiinteistön hoitajan on huolehdittava, että suojan metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella.

Kysymyksiä ja vastauksia väestönsuojista

1. Mitä on väestönsuojelu?

Väestönsuojelu on siviiliväestön ja sotiin osallistumattomien henkilöiden suojelua sotien, aseellisten selkkausten ja taisteluiden aikana.

Väestönsuojeluun varaudutaan rakentamalla väestönsuojia ja opastamalla koteja varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin.

Väestönsuojelu on Geneven sopimusten alainen kansainvälinen säädös.

2. Mikä on väestönsuoja?

Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Normaalioloissa väestönsuoja on usein harrastustilana tai varastona.

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.

Väestönsuoja suojaa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.

3. Milloin väestönsuojaa voi käyttää?

Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Kun tilanne edellyttää väestönsuojien käyttökuntoon laittamista, asiasta tulee viranomaismääräys. Suojat on laitettava käyttö- ja suojautumiskuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa määräyksestä, minkä jälkeen ihmiset voivat siirtyä niihin.

Väestönsuoja suojaa sulku- tai suodatustilaan asetettuna räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.

Väestönsuoja ei anna suojaa ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta, ellei suojaa ole valmisteltu sulku- tai suodatustilaan. Yllättävän kaasuvaaran aikana ei siis pidä mennä väestönsuojaan, vaan täytyy suojautua muihin sisätiloihin ja sulkea ilmanvaihto.

Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä myös ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20–30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta.

4. Miksi väestönsuojaan ei mennä yllättävissä onnettomuustilanteissa kuten kaasuvaaratilanteessa ja ydinvoimalaonnettomuuksissa?

Väestönsuoja ei suojaa normaaliolojen käytössä mahdollisilta myrkyllisiltä kaasuilta, savulta tai radioaktiiviselta aineelta. Väestönsuojassa on normaalioloissa käytössä sama ilmanvaihto kuin kiinteistön muissakin tiloissa, joten ilmanvaihto levittää mahdollista ulkona olevaa kaasua tms. väestönsuojaan kuten muihinkin tiloihin.

Mikäli väestönsuoja haluttaisiin ottaa käyttöön myrkyllisiltä aineilta suojautumiseen, tulisi ilmanvaihto ja väestönsuoja valmistella sulkutilaan ja suojassa pitäisi ottaa käyttöön erityissuodatin, joka sisältää hiukkas- ja kaasusuodattimen.

Viranomaiset varoittavat kansalaisia kaasusta tai muusta vaarallisesta aineesta vaaratiedotteella tai yleisellä vaaramerkillä, jolloin tulee siirtyä välittömästi lähimpiin sisätiloihin, sulkea ovet ja ikkunat sekä pysäyttää ilmanvaihto.

Useat vaarallisista kaasuista ovat ilmaa painavampia kaasuja, painuvat alaspäin ja kerääntyvät helposti pohjakerroksiin. Pysyttele siis mieluiten ylemmissä kerroksissa. Ilmaa kevyemmät kaasut taas hajaantuvat helposti ilmavirran mukana, eivätkä välttämättä aiheuta vaaraa ihmisille.

Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä myös ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20–30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta.

Joditabletti otetaan vain viranomaisten kehotuksesta.

5. Kuka voi käyttää väestönsuojaa?

Yhteiset suojat ovat taloyhtiöiden tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja suojia.

Kerrostalon asukkaat suojautuvat kiinteistön omaan väestönsuojaan tai yhteisväestönsuojaan, johon kiinteistö on liittynyt. Myös monilla työpaikoilla, kuten sairaaloissa ja kouluissa, on väestönsuojia.

Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi lähinnä liikkuvalle väestölle, mutta mahdollisesti myös heille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla.

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin.

Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.

6. Miten monta väestönsuojaa Suomessa on?

Suomessa on tällä hetkellä noin 45 000 väestönsuojaa, joissa on noin 3,6 miljoonaa väestönsuojapaikkaa.

Pääosa suojista (noin 85 %) on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia. Myös useamman kiinteistön yhteisiä kalliosuojia on käytössä.

Lähde: Sisäministeriön pelastustoimi

7. Miksi kaikissa rakennuksissa ei ole väestönsuojaa?

Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Kaikissa kiinteistöissä ei ole väestönsuojan rakentamisvelvoitetta.

Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa.

Kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin tehdään väestönsuoja.

Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja on 1500 neliömetriä.

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus kuuluu rakennuksen omistajalle.

Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Silloin on turvauduttava tilapäisiin suojatiloihin. Mikäli viranomaiset antavat ohjeen laittaa väestönsuojat suojautumiskuntoon, annetaan samassa yhteydessä ohjeet tilapäisten suojien rakentamista varten.

8. Mistä tiedän, onko talossani väestönsuoja?

Väestönsuoja merkitään väestönsuojelun kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen kolmio oranssilla taustalla. Lisäksi käytetään tarvittaessa nuoliopasteita, jotka ohjaavat rakennuksen käyttäjät väestönsuojaan. Opasteet voivat olla normaalioloissa väestönsuojassa ja ne asetetaan paikoilleen käyttöönottovaiheessa.

Kiinteistön pelastussuunnitelmassa tulee olla kerrottu, missä kiinteistön väestönsuoja sijaitsee tai mihin yhteiseen väestönsuojaan kiinteistö on liittynyt.

Tarvittaessa asiaa voi selvittää rakennuslupa-asiakirjoista tai tiedustella palotarkastajalta.

Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole.

9. Minulla ei ole väestönsuojaa lähettyvillä, mihin minun pitää mennä?

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja silloin suojaudutaan tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin. Esimerkiksi säteilyonnettomuustilanteissa sisälle suojautuminen ja ilmanvaihdon pysäyttäminen ovat riittäviä toimenpiteitä.

Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa vakavassakaan tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.

10. Kuka vastaa taloni väestönsuojasta?

Rakennuksen väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse.

Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja. Jokaiseen väestönsuojaan on suositeltavaa nimetä oma väestönsuojanhoitaja. Alueelliset pelastusliitot ja pelastuslaitokset järjestävät käytännönläheisiä kursseja, joissa opetellaan suojan laitteiden käyttöä.

Väestönsuojan hoitajan tulisi olla kyseisestä kiinteistöstä, koska suojautumistilanteessa hän toimii kyseisen suojan sisällä. Suojanhoitajan avuksi voidaan pyytää kiinteistöhuoltoa, mutta huoltohenkilökunta ei pysty auttamaan mahdollisissa suojautumistilanteissa.

11. Mitä laitteita ja varusteita väestönsuojassa on oltava?

Suojissa olevan varustuksen määrä riippuu suojan rakentamisvuodesta. Ilmanvaihto on suojautumisen keskeisimpiä asioita, jotta umpinaisessa suojassa voi suojautumistilanteessa oleskella.

Lisäksi väestönsuojassa tarvitaan erilaisia varusteita, joista löytyy lisätietoa väestönsuojan vuosihuollon tarkastuslistasta.

12. Mitä tarkastuksia väestönsuojaan on tehtävä ja kuinka usein?

Väestönsuojan laitteiden määräaikaistarkastus tulee tehdä vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden toimintakunnosta on huolehdittava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. On suositeltavaa koekäyttää väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto, avata ja sulkea ylipaine- ja padotusventtiilit, tarkastaa tiivisteiden kunto sekä tarkastaa väestönsuojelumateriaali vuosittain.

SPEKin verkkosivuilta löytyy tarkastuslista vuosittaiseen huoltoon.

13. Taloni väestönsuoja toimii pyörävarastona. Onko se sallittua?

Kyllä.

Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että sen rakenteet eivät vahingoitu ja suoja säilyy toimintakuntoisena. Suoja tulee olla otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa viranomaisten määräyksestä.

14. Miten väestönsuoja otetaan käyttöön?

Kun viranomaiset määräävät, että väestönsuojat on otettava käyttöön, asukkaat tai kiinteistön muut käyttäjät tyhjentävät suojan ja valmistelevat suojan käyttökuntoon etukäteen nimetyn väestönsuojan hoitajan opastuksella.

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Kaikki väestönsuojan aukot, myös normaaliajan ilmanvaihtoaukot, suljetaan, valmistellaan suojan ilmanvaihtolaitteisto käyttökuntoon sekä varmistetaan, että ilmanottoputki on maan pinnalla ja ilma kulkee ilmanvaihtolaitteistoon. Lisäksi kootaan suojateltta ja kuivakäymälät, täytetään vesisäiliöt sekä opastetaan suojaan tulijoita, mitä henkilökohtaisia tarvikkeita jokainen tuo itse suojaan.

15. Mitä itse pitää muistaa ottaa mukaan väestönsuojaan?

Suojautumistilanteissa jokaisen tulee itse huolehtia mukaan omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten, juomaa, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta), taskulamppu ja paristoja, joditabletteja ja lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä) sekä tarvittaessa korvatulpat.

Väestönsuojaan ei saa tuoda alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.) eikä pahanhajuisia tuotteita. Suojassa ei saa tupakoida.

16. Saako lemmikkejä ottaa mukaan väestönsuojaan?

Eläimiä ei saa viedä väestönsuojiin edes poikkeustilanteessa. Jos ihmisiä kehotetaan suojautumaan väestönsuojiin, lemmikkieläimet voi suojata sisälle asuntoihin.

17. Miten monta henkilöä mahtuu väestönsuojaan?

Jokainen suoja on mitoitettu tietylle määrälle henkilöitä, joka määräytyy sen neliöiden ja suojan ilmamäärän mukaisesti.

Kiinteistön rakennusmääräyksissä kerrotaan tarkemmin suojan mitoituksesta. Suojan maksimihenkilömäärä löytyy todennäköisesti suojan ilmavaihtolaitteiston läheisyydestä.

18. Miten kauan väestönsuojassa voi viipyä?

Väestönsuoja on suunniteltu siten, että siellä voi oleskella tarvittaessa useita päiviä. Väestönsuojaan kuuluu lakisääteisesti erilaisia laitteita ja tarvikkeita, joiden avulla varmistetaan mm. ilmanvaihto tilanteissa, jolloin ulkona on myrkyllistä kaasua tai radioaktiivisia aineita.

Suojautumisaika riippuu vaarasta. Nykyisin lähtökohtana pidetään maksimissaan noin kolmen vuorokauden mittaista yhtäjaksoista suojautumisaikaa. Todennäköisesti sodan kaltaisessa tilanteessa suojia käytettäisiin esimerkiksi yöpymiseen sekä lyhytkestoisiin suojautumisiin. Viranomaiset antavat tällöin suojautumista koskevat ohjeet.