Väestönsuojassa

Kolme kuvaa väestönsuojasta: ilmanvaihtolaitteisto, varustelaatikko sekä ovi ja vesipisteet.

Väestönsuoja suojaa ulkona olevilta vaaroilta

Nykyaikainen suomalainen väestönsuoja on kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin varusteltu. Suojassa ovat valmiina mm. tehokkaat ilmanvaihtolaitteet, sähkö, vesi- ja viemärilaitteet, antenni- ja puhelinpistokkeet, varavesisäiliöt ja kuivakäymälät.

Tällä sivulla esitellään väestönsuojan laitteita ja varusteita ja kerrotaan niiden merkityksistä.

Laitteet ja varusteet eivät kuitenkaan ole sellaisenaan käyttövalmiita ja suurin osa edellyttää asukkaiden tai kiinteistön käyttäjien omia toimenpiteitä.

Kussakin kiinteistössä on hyvä olla yksi tai kaksi koulutettua väestönsuojanhoitajaa, jotka huolehtivat suojan kunnosta ja ylläpidosta ja opastavat suojan käyttökuntoon laittamisessa, mikäli viranomainen antaa käskyn tehdä niin.

Ilmanvaihtolaitteiston toimintakunnon tarkistus tehdään vuosihuollon yhteydessä.

Ilmanvaihtolaitteisto

Ilmanvaihto on suojautumisen tärkeimpiä asioita, sillä se mahdollistaa pitkäaikaisen oleskelun suojassa. Ilmaa riittää sille henkilömäärälle, jolle suojatila on mitoitettu.

Ilmanvaihtolaitteistolla voidaan suodattaa suojaan otettavasta ulkoilmasta vaaralliset aineet. Ilmanvaihdon avulla pidetään myös suojassa ylipainetta. Ylipaine estää sen, että ilmassa olevat myrkylliset aineet eivät pääse tunkeutumaan sisään suojaan rakenteissa mahdollisesti olevista vuotokohdista. Ilmanvaihtolaitteisto ei tarvitse välttämättä sähköä, sillä se toimii myös käsikäyttöisesti.

Ilmanvaihtolaitteiston toimintakunto tarkistetaan vuosittain vuosihuollon yhteydessä. Milloin viimeksi teidän väestönsuojanne vuosihuolto on tehty?

Väestönsuojan käyttötavat

Kun ilmanvaihtolaitteisto on

- ohituskäytöllä, saadaan suojaa sirpale- ja painevaikutuksilta – tällöin ilma otetaan suoraan ulkoa

- suodatuskäytöllä, laitteisto suodattaa yleisimmät taistelukaasut

- sulkutilassa, saadaan suojaa radioaktiiviselta laskeumalta.

Lisäksi väestönsuoja suojaa ilman mitään valmisteluja esimerkiksi pommitustilanteessa sirpale- ja painevaikutuksilta. Riittää, että ihmiset ovat sisällä suojassa ja ovi on suljettu.

Ovet ja luukut

Väestönsuojan ovet ja luukut ja eritoten niiden toimivuus ja tiiveys ovat tärkeitä. Ovien ja luukkujen tulee sulkeutua niin tiiviisti, että myrkylliset kaasut ja muut aineet eivät pääse suojaan.

Suojassa on sisääntulotien lisäksi ainakin yksi hätäpoistumistie. Sen ulospääsyaukko voi olla maan alla, jolloin suojasta on hätätilanteessa kaivauduttava ulos. Ulospääsyaukon päällä voi joissain tapauksissa olla asfaltti tai jokin muu este. Missä teidän väestönsuojanne hätäpoistumistien ulospääsyaukko sijaitsee?

Sulkuteltta ja väestönsuojan oviaukko.

Sulkuteltta tai sulkuhuone

Joissakin väestönsuojissa on erillinen sulkuhuone, jonka läpi voidaan suojautumistilanteessa kulkea tarkastamaan, mikä tilanne ulkona vallitsee. Se toimii väestönsuojan eteisenä. Mikäli sulkuhuonetta ei ole, rakennetaan väestönsuojan oven ympärille sulkuteltta. Suojassa voi olla valmiiksi oven ympärillä kehykset, joihin teltta kiinnitetään.

Sulkuteltan rakentamisen ja muutkin rakennustehtävät hoitavat taloyhtiön asukkaat ja liikekiinteistössä toimivat.

Vesi ja viemäröinti

Jos suojassa on vesipiste, varavesisäiliöt voidaan täyttää siitä. Joissakin väestönsuojissa ei ole omaa vesipistettä tai se on sijoitettu suojan ulkopuolelle. Tällöin vesiastioiden vesi tuodaan suojaan.

Juomaveden säilytystä varten väestönsuojassa on oltava varavesiastioita siten, että niihin voidaan varastoida vettä riittävästi. Jos suojassa on vesipiste, varastointitarve on 15 litraa neliömetriä kohden. Jos vesi tuodaan ulkopuolelta, tarve voi olla jopa 40 litraa suojan neliömetriä kohden. Onko teidän väestönsuojassanne vesipiste?

Käymälät ja käymäläkomerot

Väestönsuojassa täytyy päästä myös pissalle. Käymälöiden paikat on merkitty suojan lattiaan, ja niillekin on olemassa tietyt vähimmäismäärävaatimukset, mikä tarkoittaa yhtä käymälää noin 30 henkilöä kohden. Käymälöiden ympärille rakennetaan kankaasta tehdyt komerot. Joissakin suojissa voi olla jopa vesi-WC.

Sähkö ja lämmitys

Väestönsuoja on liitetty paikalliseen sähköverkkoon ja suojassa on oma ryhmäkeskuksensa. Jokaisessa suojahuoneessa tulee olla ainakin yksi kiinteä valopiste ja pistorasia. Ilmanvaihtolaitteessa on lisäksi sähkön katketessa valaiseva varavalaisin. Missä teidän suojanne valopisteet ja pistorasiat ovat?

Suojan lämpötilan pitäisi olla +10 ja + 25 asteen välillä ja ilmankosteuden tulisi olla enintään 80 prosenttia. Lämmitystä ei välttämättä tarvita suojautumisen aikana, koska ihmiset lämmittävät tilaa, mutta normaalioloissa sitä tarvitaan laitteiden korroosiovaurioiden estämiseksi.

Jos väestönsuojan kunnossa tai sen laitteissa ja varusteissa on puutteita, ota yhteyttä rakennuksen omistajaan, hallitukseen tai isännöitsijään.

Viestilaitteet

Suojautumisen aikana on tärkeää säilyttää yhteydet yleiseeen väestönsuojeluun ja tiedonvälitykseen. Väestönsuojassa on tätä varten antennipiste radion kuuntelua varten. Siellä tulee myös olla tekninen järjestelmä, joka mahdollistaa matkapuhelimien käytön.

Suojelumateriaalit

Väestönsuojaan hankitaan edellä mainittujen laitteiden ja varusteiden lisäksi monipuolista suojelumateriaalia, kuten työkaluja, suojavaatteita, ensiaputarvikkeita ja alkusammutusvälineitä. Alla on muutamia esimerkkejä, mutta tarvikelista on todellisuudessa merkittävästi pidempi. Lisätietoa on Väestönsuojan huolto ja käyttö -oppaassa, jonka linkin löydät tämän sivun lopusta.

Väestönsuojamateriaalia ovat esimerkiksi:

  • käsivalaisin
  • rautakanki
  • taittopaarit + kantohihnat
  • vedensäilytysaine
  • sankoruisku tai käsisammutin
  • jne.

Suojan työkalusarjaa ovat esimerkiksi:

  • pajavasara
  • katkaisutaltta
  • linjapihdit
  • voimaleikkuri
  • kenttälapio
  • sorkkarauta
  • jne.

Turvallisuushenkilöstön materiaalia ovat esimerkiksi:

  • ensisiteitä
  • ensiapulaukku
  • suojakypäriä
  • suojanaamareita
  • suojapukuja + kumisaappaita
  • joditabletit
  • säteilymittari

Tiedätkö milloin joditabletti otetaan?

Katso lisää alla olevasta linkistä kohdasta 19.

Katso videot väestönsuojan käyttöönotosta, vuosihuollosta ja tiiveyskokeesta

Suoja laitetaan käyttökuntoon viranomaisten määräyksestä. Käyttökuntoon valmistelun tekevät samat henkilöt, joiden on suunniteltu suojaa käyttävän. Suoja tulisi saada käyttökuntoon 72 tunnin eli kolmen vuorokauden aikana. Suojaan myös siirrytään viranomaisten kehotuksesta. Uudenmaan Pelastusliiton videolla kerrotaan, kuinka suojan käyttöönotto tehdään. Käyttöönotto kannattaa suunnitella ja sopia etukäteen.

Väestönsuojan vuosihuollon tekeminen on helppoa. Asiaan perehtymisen voi aloittaa tästä Uudenmaan Pelastusliiton videosta.

Väestönsuojan on oltava riittävän tiivis, jotta se suojaa terveydelle vaarallisilta aineilta. Suojan tiiveys on testattava vähintään 10 vuoden välein tehtävässä tarkastuksessa tai aina, jos epäillään suojan tiiveyttä. Tiiveyskokeen tekeminen onnistuu helposti Uudenmaan Pelastusliiton videon ohjeiden avulla.