Sähkön säästäminen on tänä syksynä välttämätöntä, mutta turvallisuusjärjestelyjä ei kannata unohtaa, sillä tulipalo voi tulla hyvin kalliiksi. Turvallisuuskonsteja on monia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija kannustaakin ihmisiä pohtimaan oman kodin turvallisuusriskejä ja ottamaan työpaikoilta tutun turvallisuuskävelyn myös kodeissa käyttöön.
– Ymmärrämme, että monissa perheissä ollaan huolissaan sähkölaskusta tänä syksynä. Haluamme nostaa esille turvallisuusnäkökulman, jotta kukaan ei joutuisi vielä pahempaan pulaan. Suurin säästökeino ei välttämättä liity sähkön hintaan vaan siihen, että vältetään tulipalo tai vesivahinko, vanhempi asiantuntija Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä toteaa.
Riski voi syntyä erityisesti omista luovista ratkaisuista. Tulipalon vaikutukset ovat suuremmat kuin sähkölaskussa säästetyt eurot. Palosta voi aiheutua erilaisia kustannuksia tuhoutuneeseen kotiin ja omaisuuteen, tilapäiseen asuntoon, muuttoon, terveyteen tai kuntoutukseen liittyen. Vakuutus voi kattaa kuluja, mutta kannattaa tarkistaa vakuutusehdot, ettei tule yllätyksiä.
Jokaisen kannattaa tehdä ainakin yksi helppo asia syksyllä
– Jos ei mitään muuta niin jokaisen on hyvä varmistaa nyt ainakin se, että palovaroittimet toimivat ja niitä on tarpeeksi. Erityisen hyvä juttu on myös katsoa, löytyykö kotoa alkusammutusvälineitä ja tietävätkö kaikki perheessä eri reitit ulos. Jos vaihtoehtoinen poistuminen tapahtuu vaikkapa ikkunan kautta, saahan sen avattua helposti ilman avainta, Leino kysyy.
SPEK suosittelee sijoittamaan palovaroittimen jokaiseen makuuhuoneeseen ja poistumisreiteille kuten eteiseen.
Sähkön säästäminen voi joissain tapauksissa johtaa myös onnettomuuksiin.
– Kannattaa miettiä, mitä ovat ne eniten sähkölaskuun vaikuttavat asiat ja keskittyä niihin. Valaisusta tinkiminen liikaa ei välttämättä helpota merkittävästi kukkaroa, mutta pimeässä kompastuminen voi johtaa loukkaantumiseen, SPEKin Ilpo Leino kertoo.
Työpaikoilta tuttu turvallisuuskävely kannattaa ottaa kotona käyttöön
SPEK muistuttaa pelastusalan muiden toimijoiden kanssa sähkön säästämisen välttämättömyydestä tänä syksynä ja toivoo, että säästäessä huomioidaan turvallisuus. Turvallisuustaitojen ja alkusammutusvälineiden varmistaminen on hyvä tapa varautua kotona. Perheen aikuisten on hyvä opettaa myös lapsille perusasiat.
– Kotona olisi hyvä ottaa monelta työpaikalta tuttu turvallisuuskävely traditioksi, Ilpo Leino ehdottaa.
Turvallisuuskävelyssä koko perhe tai asuinkumppanit kävelevät kotona yhdessä ja tarkistavat palovaroittimien toiminnan ja sen, mistä alkusammutusvälineet löytyvät. Myös eri poistumisreittien sekä kodin turvallisuusriskien läpikäyminen on osa turvallisuuskävelyä. Lopuksi mennään yhdessä sovitulle kokoontumispaikalle ulos.
Puulla lämmittäminen kiinnostaa nyt monia tottumattomiakin
Puilla lämmitettävien tulisijojen käyttö on alkanut kiinnostaa niitäkin ihmisiä, jotka eivät tavallisesti nauti takkatulesta säännöllisesti. Kotiin kannattaa hankkia häkävaroitin ja muistaa, että nuohooja on kaikkien tulisijoja käyttävien ylin ystävä.
Jos tulisija on ollut pitkään käyttämättä, pitää nuohooja tilata tekemään nuohous ja rakenteellinen tarkastus. Lain mukaan säännöllisessä käytössä oleva tulisija pitää nuohota vähintään vuoden välein. Nuohoojalla on velvollisuus ilmoittaa palovaarallisista vioista kiinteistön omistajalle ja pelastusviranomaiselle. Nuohoojalta voi myös varmistaa tulisijan kuntoon ja käyttöön liittyviä asioita.
Nuohouksen lisäksi pelastusala muistuttaa tulisijojen toiminnasta ja puiden säilytyksestä. Polttopuut kannattaa sijoittaa riittävälle etäisyydelle asuinrakennuksesta. Puun kuivaaminen ennen polttamista vähentää paloriskiä.
Vinkit turvalliseen energiansäästöön
Pesukoneet ja akkujen lataaminen
- Pesukoneita ei kannata jättää valvomatta päälle tulipalo- ja vesivuotoriskin takia.
- Pesukoneille on olemassa vuotovahteja ja vuotohälyttimiä.
- Akkujen lataamista on syytä valvoa – akkupaloa on vaikea sammuttaa.
- Lataa akut paikassa, jossa ei ole lähellä helposti syttyviä materiaaleja.
- Älä lataa poistumisreittien luona kuten eteisessä.
Vaihtoehtoiset lämmitystavat
- Osta lämmityslaite luotettavalta toimijalta ja tarkista, millaiseen tilaan se on suunniteltu.
- Jos otat käyttöön vanhan laitteen, tarkista sen kunto. Jos laite käyttäytyy omituisesti tai pitää erikoista ääntä, vie se huoltoon.
- Kevythormit ja tunnelmatakat on suunniteltu kevyeen käyttöön. Noudata valmistajan ohjeita.
- Markkinoilta löytyy erilaisia lämmittimiä. Jos laitetta ei ole suunniteltu sisäkäyttöön, älä käytä sitä sisällä. Noudata tarkasti valmistajan käyttöohjeita.
- Häkävaroitin on hyvä hankinta.
Valaistus ja onnettomuuksien välttäminen
- Suosi paloturvallisempia led-kynttilöitä.
- Laita tavalliset kynttilät paikkoihin, joissa ei ole vaaraa kynttilän kaatumisesta tai liekin tarttumisesta helposti syttyviin materiaaleihin.
- Asettele kynttilät riittävän kauas toisistaan palamattomalle alustalle. Kynttiläpakkauksissa on ohjeet etäisyydestä.
- Liian tiheistä kynttiläasetelmista voi seurata allaspalo. Allaspalo sammutetaan tukahduttamalla.
- Ehkäise kaatumisia ja muita onnettomuuksia riittävällä valaistuksella.
- Siivoa ylimääräiset tavarat kulkureiteiltä.
Nuohous ja tulisijan tarkistaminen
- Nuohouksella ehkäistään turhia tulipaloja.
- Asuinrakennuksissa on nuohottava vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein.
- Jos kuitenkin mökkiä käytetään säännölliseen asumiseen, pitää se nuohota kerran vuodessa.
- Ammattilaisen pitää tarkistaa vähintään kolme vuotta käyttämättömänä ollut tulisija ennen kuin se otetaan uudelleen käyttöön. Nuohoojat ovat tulisijan kunnon tarkistamisen asiantuntijoita.
- Uuden tulisijan asentaminen on luvanvaraista toimintaa ja vaatii yhteydenoton rakennusvalvontaan.
Puulämmittäminen
- Asukas on itse vastuussa tulisijan käytöstä. Tarkkaile tulisijan kuntoa sekä hormin kuumuutta.
- Älä lämmitä liikaa. Liika lämmittäminen voi vaurioittaa tulisijaa tai hormia.
- Älä sulje peltejä ennen kuin hiillos on täysin sammunut.
- Poista tuhkat tulipesästä ja arinan alta palamattomaan kannelliseen astiaan ja laita paloturvalliseen paikkaan.
- Huolehdi, että tulisijan ja hormin lähellä ei ole syttyvää materiaalia.
- Polta vain kuivaa ja puhdasta puuta. Kostean puun polttaminen lisää nokea ja pikeentymistä, ja voi pahimmillaan johtaa nokipaloon.
- Noudata tulisijan käyttöohjeita. Ohjeita saa myös valmistajalta, maahantuojalta tai nuohoojalta.
- Hanki häkävaroitin. Muista, että se ei korvaa palovaroitinta ja noudata asennusohjeita.
Polttopuiden säilyttäminen
- Paras keino säilyttää polttopuita on ilmavassa puuvarastossa, jossa puut pysyvät kuivina.
- Turvallinen etäisyys polttopuiden säilytykselle on kahdeksan metriä asuinrakennuksesta.
- Pelastuslain mukaan helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Aurinkopaneelit
- Kutsu ammattilainen asentamaan.
- Tutustu paneelien käyttöohjeisiin.
- Tarkkaile aurinkopaneelien kuntoa säännöllisesti.
- Tarkasta paneelien kunto erityisesti myrskyn jälkeen.
- Jos vaikuttaa siltä, että laitteisto on vaurioitunut, ota yhteyttä järjestelmän toimittajaan.
- Lisätietoa: https://www.spek.fi/aurinkopaneelien-paloturvallisuuteen-voi-itse-vaikuttaa/
Paloturvallisuuden perusteet haltuun
- Testaa palovaroittimen toiminta säännöllisesti painamalla testinappia.
- Muista, että palovaroitin on uusittava noin 5–10 vuoden välein.
- Selvitä, löytyykö kotoa alkusammutusvälineet kuten sammutuspeite ja käsisammutin.
- Pohdi palovaroittimien riittävää määrää: Varoitin on hyvä olla joka makuuhuoneessa ja eteisessä.
- Muista, että jos akkupalo ei sammu kodin alkusammutusvälineillä, on silloin paras poistua myrkyllisen savun luota raittiiseen ilmaan ja soittaa hätänumeroon 112.
- Tehkää kodin turvallisuuskävely ja sopikaa yhteinen kokoontumispaikka. Perheen kanssa asiaa voi harjoitella esimerkiksi Perheen pelastautumissuunnitelma -ohjeen avulla (spek.fi/lapsille).
Turvallisuusvinkkien lähteet:
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Nuohousalan Keskusliitto sekä pelastuslaitosten turvallisuusviestinnän ja palontutkinnan asiantuntijaverkostot