Ukrainan sota ja energiakriisi aktivoivat suomalaiset varautumaan
Ukrainan sota ja energiakriisi saivat lukuisat suomalaiset tekemään jotakin varautumisensa hyväksi viime vuonna. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämässä kyselyssä liki puolet vastaajista ilmoitti tehneensä jonkin varautumisteon, kuten hankkineensa enemmän kotivaraa, taskulampun, patteriradion tai ämpärin. Lisäksi 72 tuntia -koulutuksiin osallistui yli 8500 henkilöä. Tänään 7.2. on ensimmäinen valtakunnallinen Varautumispäivä Suomessa.
Loppuvuodesta tehtyyn kyselyyn vastasi tuhat henkilöä. Reilu neljännes kyselyyn vastaajista kertoi, että heillä oli jo entuudestaan varautuminen hyvällä tasolla. Toinen runsas neljäsosa vastaajista ei ole tehnyt varautumisensa eteen mitään, koska ei ole ehtinyt ajatella asiaa tai ei pidä varautumista tärkeänä.
Tilanne on selvästi kohentunut huhtikuusta 2022, jolloin tehtiin vastaavanlainen kysely. Silloin noin kolmannes vastaajista oli tehnyt jonkin varautumisteon.
– Varautuminen ei ole suomalaisille uusi asia, mutta mukavasti soljuvassa arjessa sitä ei aina tule ajatelleeksi. Nyt moni on tehnyt konkreettisia tekoja varautumisensa parantamiseksi, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju sanoo.
72 tuntia -varautumiskoulutusten osallistujamäärät nelinkertaistuivat vuoteen 2021 verrattuna, ja koulutuksiin osallistui yli 8500 henkilöä. 72 tuntia -koulutuksissa käsitellään sitä, miten eri häiriötilanteisiin tulee käytännössä varautua. Yleisimpiä häiriötilanteita ovat sähkön- ja vedenjakelun häiriöt.
Varautumispäivänä ei vaadita ihmeitä
Varautumispäivän teemana on ”Varaudu edes vähän”. Varautuminen ei vaadi ihmeitä: Pullovesi, syömävalmis ruoka, valonlähde, patteriradio, varavirtalähde ja vähän käteistä riittää jo pitkälle. Asiaa kannattaa pohtia oman talouden väen kanssa, koska tarpeet voivat vaihdella.
Varautumispäivää vietetään sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista eri puolilla maata. Ensimmäistä kertaa vietettävä valtakunnallinen Varautumispäivä on saanut ideansa Joensuusta, jossa Varautumispäivää vietettiin jo vuosi sitten.
– Kirjastojen mukaantulo ilahduttaa minua. Näen kirjastot tärkeinä matalan kynnyksen paikkoina varautumisesta kertomiselle. Kaikilla ei ole vielä tarvittavaa tietoa varautumisesta, Kulju toteaa.
Tänä vuonna saadaan tietoa varautumisesta myös selko- ja viittomakielellä
– Olen melkein jopa yllättynyt siitä, miten moni suomalainen on tehnyt jotain oman varautumisensa eteen. Ihan kaikilla ei ole asia kuitenkaan kunnossa, ja näen tärkeänä sen, että pidämme huolen myös heistä, joilla ei ole itsellään mahdollisuutta siihen. Voisi vaikka kysyä ikääntyneeltä vanhemmalta tai isovanhemmalta, miten hän on varautunut, Kulju ehdottaa.
Jos tietoa ei ole, sitä saa helposti 72tuntia.fi-sivuilta, jossa on käytännön ohjeita häiriötilanteisiin. SPEK on myös tämän vuoden aikana tuottamassa tietoa varautumisesta selkokielellä ja viittomakielellä.
– Kun ihminen on varautunut vähän pidempiin sähkökatkoihin, hän on varautunut moniin eri häiriötilanteisiin, Essi Kulju muistuttaa.
Kiinnostus varautumista kohtaan näkyy nyt lukuina
- 72 tuntia -varautumiskoulutuksia pidettiin lähes 300 viime vuonna
- 72 tuntia -koulutusten osallistujamäärä nelinkertaistui
- Yhteensä yli 8 500 osallistujaa oli 72 tuntia -koulutuksissa
- Myös ennätysmäärä, yhteensä 230 uutta 72 tuntia -kouluttajaa tuli kouluttajarekisteriin
- 46 % kyselyyn vastanneista teki jonkin varautumisteon vuonna 2022
Lähde: SPEKin kysely 72 tuntia -kouluttajille, IRO Research Tuhat suomalaista -kysely
