Uutiset

Noin joka viidennessä palokunnassa on mukana maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. He ovat kotoisin laajalti eri puolilta maailmaa, mutta valtaosa heistä on Venäjältä ja Virosta. Toimintaan mukaan lähteneet maahanmuuttajat jatkavat toiminnassa usein vuosia.

Palokuntalaisia.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön marraskuussa toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Kysely tehtiin vakinaisille palokunnille, sopimuspalokunnille ja sellaisille palokuntayhdistyksille, joilla ei ole sopimusta pelastuslaitoksen kanssa. Vastaukset saatiin 137 palokunnalta eri puolilta Suomea. Palokunnista 23 prosenttia vastasi, että heillä on ollut tai on parhaillaan toiminnassa mukana maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

– Se on palokunnalle taloudellinen sijoitus, kun uusi ihminen koulutetaan mukaan toimintaa ja hänelle hankitaan tarvittavat varusteet. Näyttää siltä, että ne palokunnat, jotka ovat investoineet aikaa ja rahaa maahanmuuttajiin, ovat kyllä saaneet uskollisia toimijoita riveihinsä. Olen ilahtunut siitä, miten motivoituneita maahanmuuttajia palokuntiin on löytynyt, sanoo projektipäällikkö Kristiina Mattila-Nousiainen SPEKistä.

Monet maahanmuuttajataustaiset pelastajat savusukelluskelpoisia

– Palokunnissa on pulaa savusukelluskelpoisista pelastajista. Vastausten mukaan noin kolmannes toiminnassa mukana olevista maahanmuuttajista on käynyt savusukelluskurssin ja läpäissyt vuosittaisen kuntotestin.

– Kyselytutkimuksen vastauksia lukiessa jäin miettimään, madaltaisiko lyhyt tutustumisjakso molemminpuolista kynnystä. Sekä palokuntatoiminnassa jo mukana oleville että maahanmuuttajataustaiselle uudelle tulokkaalle voisi olla hyvä nähdä, mistä on kyse. Mitä kaikkea upeaa palokuntatyö voikaan ihmiselle antaa ja mitä etuja palokuntalaisten erilaisista taustoista tai kielitaidosta voi olla palokunnalle?

Onko kieli kynnyskysymys vai valttikortti?

Kyselytutkimuksen avovastauksissa palokuntalaiset saivat kertoa kokemuksistaan maahanmuuttajista palokuntatoiminnassa. Lähes kaikissa vastauksissa nousi esille kieli – sekä haasteet, joita on ollut suomen kielen kanssa että edut, joita palokunnalle on ollut, kun joukossa on mukana esimerkiksi venäjää puhuva ihminen, joka on osannut opastaa onnettomuustilanteessa olleita venäläisiä heidän äidinkielellään.

Ei mitään kerrottavaa. Ovat mukana toiminnassa samalla tavalla kuin kaikki muutkin.
Kaveri on innokas osallistumaan palokunnan toimintaan. Toistaiseksi suomen kielen taitoa hänellä ei ole kuin muutamia sanoja/lauseita. Mutta seuraa ja oppii uusia asioita kykyjensä mukaan.
Mielestämme henkilön synnyinmaalla ei ole vaikutusta toimintaan palokunnassa, kunhan palokunnassa käytettäväkieli (suomi) on riittävän hyvin henkilön hallussa.
Kaikki mennyt hyvin, alkuun oli pientä kielellistä vaikeutta, mutta vuosi riitti omaksumaan palokuntasanaston.
Tervetulleita henkilöitä! Mukaan kaivataan henkilöitä, jotka voivat tuoda mukanaan eri toimintatapoja omasta maastaan ja ennen kaikkea osaavat yleensä monta eri kieltä, joka on vahvuus hälytyksillä.
Todella hyvät ja positiiviset kokemukset. Aina on viron ja venäjän kielen tulkki mukana.

– Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Saimme paljon hyviä ehdotuksia, miten palokuntia ja maahanmuuttajia voisi tukea löytämään toisensa. Työ jatkuu, Mattila-Nousiainen sanoo.

Lue myös