Liesiturvatekniikka on tehokas keino suojata ihmishenkiä ja vähentää tulipalojen määrää. Noin kolmannes kotien tulipaloista johtuu ruoanvalmistuksesta, ja usein palon taustalla on kokkaajan heikentynyt toimintakyky. Iän tuomat ongelmat, sairaudet, lääkitys tai vaikkapa humalatila herpaannuttavat huomion tekeillä olevasta ruoasta. Turvatekniikkaa on hyödynnetty liesipalojen ehkäisyssä vain vähän. Yhtenä syynä ovat kustannukset ja kuka ne maksaa.
Ruoanvalmistus on merkittävin asuntopalojen aiheuttaja suomalaisissa kodeissa. Pelastustoimen PRONTO-tietokannan mukaan vuosittain syttyy noin tuhat liesipaloa tai palovaarallista tilannetta. Lieden käyttäjän virheellinen toiminta aiheuttaa niistä jopa 95 prosenttia. Usein ensimmäisenä syttyy liedelle jätetty, sinne kuulumaton tavara.
– Ruoanvalmistuksen vaaratilanteet saattavat johtua sairaudesta, lääkityksestä, päihtymisestä tai muusta seikasta, joka heikentää ruoanlaittajan toimintakykyä, sanoo erikoistutkija Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
– Taustalla voi olla inhimillinen erehdyskin. Lieden käyttäjä kytkee vahingossa väärän levyn päälle. Paistinpannun sijasta levy lämmittääkin sipulikoria, patakinnasta tai takalevylle tilanpuutteessa sijoitettua kahvin- tai vedenkeitintä. Levy voi myös mennä päälle, jos esimerkiksi käsi tai rollaattori osuu lieden kytkimeen vahingossa, Ojala jatkaa.
Turvatekniikkaa käytetään liesipalojen ehkäisyssä turhan vähän
Liesipaloja voidaan ehkäistä tehokkaimmin turvatekniikan avulla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi turvaliesi, ajastin, liesihälytin ja liesivahti. Edullisinta turvatekniikkaa on liesihälytin. Se hälyttää äänellään, jos lämpötila lieden yläpuolella nousee vaarallisesti. Liesivahti on hälytintä tehokkaampi laite, sillä se sammuttaa liedestä virran, jolloin levy alkaa jäähtyä, ja estää palon syttymisen.
Näitä teknisiä ratkaisuja on tutkimuksen mukaan hyödynnetty vain niukasti. Yhtenä syynä ovat kustannukset ja kuka ne maksaa.
Turvatekniikan tulisi olla osa kotona asutettavan ihmisen sosiaalipalveluita
– Turvatekniikan maksaja on ensisijaisesti ihminen itse, mutta jos hänen tulonsa ja varallisuutensa eivät riitä ja ruoanlaitosta muodostuu paloriski, pitää löytää muu ratkaisu tai muu maksaja, Ojala sanoo.
– Kotiin annettavat palvelut tekevät mahdolliseksi sen, että toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt voivat asua omassa kodissaan. Myös turvatekniikka tulisi nähdä sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin annettavien palveluiden osana, tai maksaa se toimeentulotuesta, Tarja Ojala painottaa.
Lieden käytöstä alkunsa saanut tulipalo on aina hengenvaarallinen, erityisesti henkilöille, jotka eivät pysty pelastautumaan palosta riittävän nopeasti, mutta myös muille samassa talossa asuville henkilöille. Siksi on tärkeää, että toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten kodin paloturvallisuudesta huolehditaan. Paloturvallisuusviikon teemana on ”Huolehditaan jokaisen koti paloturvalliseksi”.
Paloturvallisuusviikkoa vietetään 27.11.–3.12. Kampanjaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Kirkkohallituksen Diakonian ja sielunhoito, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto, Vanhustyön keskusliitto sekä Valli ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.