SPEK järjesti joulukuussa Twitter-chatin sähkökatkoista ja energiansäästön turvallisuuskysymyksistä.
Chatin vastaajat olivat
- Essi Kulju ja Ilpo Leino SPEKistä
- Jonne Jäppinen Fingridistä
- Jukka Lepistö Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes)
- Emmi Tuovinen Marttaliitosta
Chatin kooste on tässä helposti luettavissa.
Energiansäästön turvallisuuskysymykset
Mennään asiaan! Jukka Lepistö, Tukes, saako pesukoneen tai kuivausrummun jättää yöllä päälle, kun menee nukkumaan?
Jukka: Aina on olemassa palo- tai vuotoriski, mutta jos kone on tilassa, jossa on lattiakaivo ja toimiva palovaroitin, ja kone on toiminut moitteettomasti tähän asti, niin riskit ovat aika pieniä.
Entäs sitten akkujen lataaminen yöllä? Lehdetkin siihen ovat nyt kannustaneet. Mitä sanovat SPEKin Ilpo Leino ja Tukesin Jukka Lepistö?
Jukka: Jos akkua lataa yöllä, kannattaa varmistaa, että tilassa on palovaroitin ja että akun ja latauslaitteen lähellä ei ole herkästi syttyvää materiaalia. Vaurioitunutta tai esimerkiksi pullistunutta akkua ei tule ladata.
Ilpo: Yöllä lataamisen sijaan kannattaa mieluummin ladata akut illalla, jolloin latausta voi valvoa.
No miten voisi parantaa omaa turvallisuuttaan, kun lataa akkuja ja akkulaitteita? Tämä aihe on aika uusi monelle eikä tätä ole välttämättä tullut ajatelleeksi.
Jukka: Jos akkua lataa, kannattaa varmistaa, että tilassa on palovaroitin ja että akun ja latauslaitteen lähellä ei ole herkästi syttyvää materiaalia. Vaurioitunutta tai esimerkiksi pullistunutta akkua ei tule ladata.
Ilpo: Hyvä peruslähtökohta turvallisuuden parantamiseen on toimiva palovaroitin.
Jos kuitenkin käy huonosti niin voiko akkupalon sammuttaa itse esimerkiksi sammutuspeitteellä?
Jukka: Akkupalo on aina aika raju tapahtuma. Sammuttamisen yrittäminen esimerkiksi sammutuspeitteellä ei takaa sitä, että palo saataisiin sammumaan.
Osa suomalaisista on ostanut nyt lämmityslaitteita, jotka toimivat esim. kaasulla. Tämä on hyvä asia varautumisen kannalta, mutta liittyykö siihen mitään turvallisuusnäkökulmia?
Jukka: Vaatimusten mukaiset laitteet, liittimet ja putkisto ovat turvallisia, kun seuraa tuotteen valmistajan ohjeita.
Yleisöstä tuli tähän hyvä lisäys: Ainakin käyttämällä tunnettujen valmistajien akkuja.
Nyt monet ovat pohtineet eri lämmitystapoja. Voiko kevyempiä tulisijoja käyttää jatkuvaan lämmittämiseen?
Ilpo: Tunnelmatakkoja yms. kevyempiä tulisijoja tulee käyttää valmistajan käyttöohjeiden mukaan – eli epäilen niiden toimivuutta jatkuvassa lämmittämisessä.
Kenen kannattaa hankkia häkävaroitin? Mitä hyötyä on häkävaroittimesta, jos on jo palovaroitin?
Jukka: Jos asunnossa on kaasu- tai kiinteän polttoaineen tulisijoja, häkävaroittimen hankintaa kannattaa harkita. Jos lämmitys tapahtuu pelkästään sähköllä tai vesikeskuslämmityksellä, häkävaroittimen ei tuo siihen tilanteeseen lisäturvaa.
Ilpo: Palovaroitin ei tunnista häkää – molemmat on hyvä olla jos on tulisija tai esim. kaasulämmitin.
Moni lämmittää nyt puulla. Mitä asioita puunlämmittäjän on hyvä muistaa?
Ilpo: Puulämmittäjän on hyvä muistaa puiden säilytys ulkona riittävän kaukana rakennuksesta. Ja itse lämmittämisen jälkeen maltetaan antaa hiiloksen hiipua ihan kokonaan eli mustaksi ennen kuin sulkee savupellin.
Kodin laitteet ja sähkökatko
Miksi kuumenevat laitteet kuten hella, silitysrauta tai hiustenkuivaaja pitää laittaa pois päältä, kun sähkökatko alkaa? Essi Kulju SPEKistä voisi vastata tähän.
Essi: Kun sähköt palaavat, laitteet jatkavat kuumenemista ja voivat aiheuttaa tulipalovaaran. Eli kuumenevien laitteiden laittaminen pois päältä heti sähkökatkon alussa auttaa. Muuten saattaa unohtaa asian ja lähteä vaikka ulos.
Voivatko sähkölaitteet rikkoutua sähkökatkon takia?
Jukka: Pääsääntö on, että laiteet eivät rikkoudu sähkökatkon takia. Katkoja on aina silloin tällöin ”normaalioloissakin.”
Pitääkö sähkölaitteet laittaa katkon jälkeen päälle yksi kerrallaan, jotta verkko ei ylikuormitu?
Jukka: Sähkölaitteet kannattaa laittaa päälle yksitellen.
Suunnitellut sähkökatkot ja sähköpula
Siirrytään sitten hetkeksi keskustelemaan suunnitelluista sähkökatkoista. Jonne Jäppinen, Fingrid, mitä tarkoittaa sähköpula ja onko Suomessa nyt pulaa sähköstä?
Jonne: Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Nyt 15.12.2022 klo 10.32 ei ole sähköpulaa.
Miten sähköpula liittyy siihen, että talvella voi tulla suunniteltuja sähkökatkoja?
Jonne: Sähköpulatilanteessa sähköjä katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen.
Mistä saa tietoa suunnitelluista sähkökatkoista? Saavatko kaikki tiedon etukäteen?
Jonne: Sähkökatkoista tiedotetaan jakeluyhtiökohtaisesti. Käytettyjä keinoja ovat esimerkiksi tekstiviestit ja sähköposti-ilmoitukset. Myös media uutisoi sivuillaan aiheesta. Samoin käytössä on myös Fingridin Tuntihinta. Tärkeää, että oma puhelinnumero on jakeluverkkoyhtiön tiedossa!
Kuka tekee päätöksen suunnitelluista sähkökatkoista ja millä perusteella?
Jonne: Kun sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta, kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedottaa siirtymisestä sähköpulaan ja antaa jakeluverkkoyhtiöille tehonirtikytkemismäärät. Jakeluverkkoyhtiöt toteuttavat kiertävät katkot.
Ihmisiä kiinnostaa nyt kovasti, onko sähkökatkoja tulossa. Tätähän ei voi tietää etukäteen, mutta missä tilanteissa suunnitellut sähkökatkot ovat todennäköisimpiä, Jonne Jäppinen? Muistetaan myös, että sähkökatkoja voi toki tulla muistakin syistä esim. myrsky.
Jonne: Pitkäkestoisen pakkasjakson seurauksena. Tuulivoiman määrä vaikuttaa asiaan myös merkittävästi. Sähköä kuluu eniten ns. aamupiikissä klo 7-10 ja iltapiikissä klo 17-19, nämä ovat monesti niitä tiukimpia hetkiä.
Jos tulee varoitus sähköpulan riskistä, mitä voi tehdä estääkseen suunnitellut sähkökatkot?
Jonne: Tarkistaa oma sähkönkulutuksensa ja harkita, onko niinä ilmoitettuina hetkinä sellaista sähkönkulutusta, josta voisi tinkiä aiheuttamatta vaaraa itselleen, läheisilleen tai omaisuudelle. Esim. saunomista ja astia- sekä pyykinpesua voi välttää, samoin lämmitys.
Varautuminen, sähkökatkot ja kotivara
Varautuminen on nyt ollut paljon pinnalla. Miksi jokaisen ihmisen pitäisi varautua itse? Mitä sanot, Essi Kulju?
Essi: Häiriötilanteessa viranomaiset ratkovat tilannetta ja auttavat ensimmäisenä eniten apua tarvitsevia. Siksi täytyy varautua selviämään itsenäisesti jonkin aikaa. Varautunut voi myös auttaa muita.
Miksi pitäisi varautua nimenomaan 72 tunniksi? Entä jos haluaa varautua viikoksi, onko se ok?
Essi: Kolmessa päivässä viranomaiset saavat useimmat häiriötilanteet ratkaistuksi. Se on kuitenkin minimisuositus ja pidemmäksi ajaksi saa varautua, jos pystyy ja haluaa.
Miksi kotivarassa pitäisi olla pullovettä?
Essi: Varavettä tarvitaan, jos hanasta ei tule vettä tai sitä ei voi juoda. Syynä voi olla esimerkiksi sähkökatko, veden saastuminen tai putkirikko.
Mitä tulisi ottaa huomioon ruoan säilytyksessä sähkökatkon aikana, Emmi Tuovinen Martoista?
Emmi: Kylmälaitteita ei kannata avata turhaan. Helposti pilaantuvien tuotteiden (kuten tuore kala) kanssa pitää olla tarkempi, mutta muutoin lyhyt sähkökatko ei aiheuta harmia jääkaapin sisällölle. Talvella ruokaa voi laittaa kylmälaukkuun ja pihalle tai parvekkeelle säilymään.
Miten ruokaa voi turvallisesti valmistaa sähkökatkon aikana?
Emmi: Sähkökatkon aikana ruokaa voi valmistaa turvallisesti retkikeittimellä, mutta sitä käytetään vain ulkona. Eli lämpimästi päälle ja ulos kokkailemaan. Jos tiedossa on lyhyt sähkökatko, välipala auttaa ja ruokaa voi tehdä, kun sähköt saadaan takaisin.
Tuleeko sähkökatkon aikana vettä, Essi Kulju?
Essi: Sähkökatkossa veden tulo voi jatkua jonkin aikaa tai se voi loppua heti. Vedentulo loppuu heti kiinteistöiltä, joilla vedentulo tapahtuu sähköisellä pumpulla, ellei siinä ole varavoimaa.
Kuinka kotivaraa tulisi säilyttää, Marttojen Emmi Tuovinen?
Emmi: Kotivara on ajattelutapa eli tarkoittaa normaalia kodin ruokaa, joka kiertää kaapeista lautaselle ja kaappeja täydennetään sitä mukaa. Kyseessä ei ole mikään erillinen laatikko, vaan kotivara löytyy pääsääntöisesti keittiön kaapeista.
Mitä muuta on tärkeää muistaa kotivarasta?
Emmi, Martat: Kotivarassa huomioidaan erityisruokavaliot, ruokaa lemmikeille ja lisäksi muut välttämättömyystarvikkeet, hygieniatuotteet jne. Mielen kotivara on hyvä pitää kunnossa myös eli oma hyvinvointi ja jaksaminen arvoonsa myös poikkeavissa tilanteissa sekä arjessa joka päivä.
Essi, SPEK: Kotivara näyttää kaikilla kotitalouksilla erilaiselta sen mukaan, mitä arkena muutenkin syödään. Kannattaa valita sellaisenaan syötäviä tai helposti valmistettavia ruokia.
Mikä on tärkeintä lyhyisiin sähkökatkoihin varautumisessa, SPEKin Essi Kulju?
Essi: Varaa kotiin sellaisenaan syötävää ruokaa, pullovettä, otsalamppu tai muu valonlähde, varavirtalähde ja vähän käteistä rahaa. Huolehdi, että koko perhe tietää, mistä tavarat löytyvät.