Korona, sähköautot ja varautuminen ovat pinnalla pelastusalan kansainvälisessä yhteistyössä

– Korona on vallannut kaikki aiheet. Se on akuutein asia, joka pitää kv-yhteistyössäkin hoitaa. Kattojärjestö CTIF:n seminaarissa kerrottiin muutama viikko sitten, miten korona on vaikuttanut pelastustoimeen Japanissa, USA:ssa ja Belgiassa. Esimerkiksi Japanissa harjoitellaan, miten luonnononnettomuuksissa evakuoidaan ihmisiä, joilla on koronatartuntaepäily. Siitä tulee iso lisä harjoitteluun, SPEKin kansainvälisen toiminnan koordinaattori ja CTIF:n varapuheenjohtaja Taina Hanhikoski kertoo.

Yhdysvalloissa esille nousi pelastustoimen tarve markkinoida itseään enemmän.

– He ovat olleet sairaanhoidon kanssa kärjessä taistelemassa koronavirusta vastaan, mutta mediassa puhutaan lähinnä terveydenhuollosta. Pelastustoimen ensihoidosta ja ensivasteesta vastaavat kuljettavat ja hoitavat myös koronapotilaita. Resursseja ohjataan pääosin sairaanhoidon puolelle. Myös pelastustoimi olisi tarvinnut niitä, mutta sen pitäisi ajaa paremmin asiaansa seminaarin amerikkalaisen puhujan mukaan, Taina toteaa.

Taina varmistaa tiedonkulun kv-tasolta Suomeen – oppia muun muassa Belgian autopalosta

Tiedon jakaminen on keskeisimpiä kansainvälisen yhteistyön elementtejä Tainan mukaan. Vaikka yhteiskunnat ovat osin erilaisia, on keskusteluista hyötyä kotimaiselle pelastusalalle.

– Suuri osa kehityksestä tapahtuu kansainvälisen osaamisen ja yhteyksien kautta. On kiinnostavaa kuulla, miten muut maat ovat ratkaisseet samoja ongelmia, joista meilläkin keskustellaan. Joskus he ovat myös meitä edellä joissain kysymyksissä. Silloin voimme paremmin varautua kotimaassa eikä ratkaisuja tarvitse miettiä ihan nollasta.

Taina pyrkii CTIF:n suomalaisena koordinaattorina varmistamaan tiedon kulun kotimaasta kv-tasolle ja toisinpäin. Kattojärjestön seminaarista Taina teki Suomen CTIF-sivuille suomenkielisen tiivistelmän koronan vaikutuksista kolmessa maassa.

Suomessa kattojärjestöä koskevia asioita hoidetaan kansallisessa komiteassa. Puheenjohtaja on sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Komitea on viime vuosina panostanut erityisesti viestinnän kehittämiseen. Viime vuonna tehtiin ctif.fi-nettisivujen kävijäennätys.

Suomessa on viime aikoina puhuttanut sähköautot ja akkupalot. Suomen CTIF jakoi pari viikkoa sitten netissä aiheeseen liittyvän onnettomuustutkintamateriaalin Belgiasta. Mikko Saastamoisen suomentamassa diasarjassa esitellään tuleen syttyneen nesteytetyn maakaasuajoneuvon sammutuksen haasteita ja tilanteen eteneminen hetki hetkeltä.

– CTIF:n kautta löytyy tietoa ja muitakin caseja, joista suomalainen pelastusala voi oppia. Niiden avulla meillä voidaan välttyä lisävahingoilta ja pystytään esimerkiksi kehittämään tehokkaampia sammutusmenetelmiä. Erilaiset käyttövoimat, kuten sähkö, ovat yleistyneet meilläkin kovaa vauhtia liikenteessä, Taina toteaa.

Aikajänne kansainvälisessä yhteistyössä on usein pitkä osin kulttuurieroistakin johtuen. Aina konkreettisia vaikutuksia ei pääse näkemään heti, vaan muutos tapahtuu usein vähitellen. On kuitenkin yksi viimeaikainen esimerkki, josta CTIF:n varapuheenjohtajaksi viime syksynä valittu Taina on ylpeä.

– Käyttövoimatarrat ovat konkreettinen asia, joka edistää turvallisuutta. Se on CTIF:n ansiota. Ja se, mitä me ollaan Suomessa tehty käyttövoimatarrojen lanseerauksen eteen, on nostettu globaalisti kattojärjestössä esille, Taina iloitsee.

Myös pohjoismaiset kollegat ovat järjestäneet tilaisuuksia suomalaisten kanssa, ja halunneet oppia Suomelta, miten he voisivat tehdä saman.

Pelastusalan toimija: Edistä alan tiedonvaihtoa maiden välillä

Haluatko kysyä muiden maiden pelastusalan toimijoilta jotain tai kertoa hyvästä toiminnasta Suomessa?