Uutiset

Suomessa aletaan tarroittaa joukkoliikenteen, raskaan kaluston ja pelastustoimen ajoneuvoja maailmanlaajuisen suosituksen mukaisesti. Ajoneuvoihin merkitään niiden käyttövoima tarralla, jotta mahdollisessa tulipalotilanteessa pelastushenkilöstö pystyy nopeammin tunnistamaan, minkä käyttövoiman kanssa he ovat tekemisissä. Tällöin pelastajat pystyvät toimimaan tehokkaammin ja ennen kaikkea turvallisemmin. Uudistuksella parannetaan myös ajoneuvoja kuljettavien, matkustajien ja sivullisten turvallisuutta.

– Käyttövoiman muuttuessa pelastustoiminnan ja sammutuksen tekniikka ja taktiikka muuttuvat olennaisesti, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen, joka on ollut mukana laatimassa kansainvälistä standardia käyttövoiman merkitsemisestä.

Tarrat näkyvästi esille

Standardi määrittelee tarrojen ulkoasun (mm. koko, laatu ja värit). Suomessa on käytössä yksi tarratyyppi per ajoneuvo, ja tarroja suositellaan laitettavaksi ajoneuvon joka sivulle (keula, perä, kyljet), kattoa unohtamatta.

Tarran väri kertoo käyttövoiman; esimerkiksi dieseltarra on harmaa ja hybridi- tai täyssähköllä kulkevan ajoneuvon tarra oranssi.

Oransseja tarroja on kahdenlaisia: hybridin ja täyssähkön erottaa sillä, että hybridissä on salaman päällä polttoainepumppu. Vihreissä, kaasua kuvaavissa tarroissa, on puolestaan kaasujen lyhenteet kirjaimin.

– Tarrat tulee sijoittaa siten, etteivät ne jää minkään esteen taakse. On tärkeää perehtyä ohjeistukseen ennen tarrojen asentamista, Saastamoinen muistuttaa. ​

Katolle tarran laittaminen on tärkeää, koska tietyissä onnettomuustilanteissa erityisvaarallista ajoneuvoa saatetaan lähestyä dronella tilanteen selventämiseksi. Tällöin katolla on hyvä olla tieto käyttövoimasta, jolloin se on mahdollista havaita myös etäämpää.

Globaali standardi käyttöön myös Suomessa

Tarroihin liittyvä ohjeistus on käännetty 18 eri kielelle. Kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) on tehnyt jo sopimuksia Euroopassa joukkoliikenneorganisaatioiden kanssa tarrojen käyttöönottamisesta (mm. Belgian joukkoliikenteen ja International Association of Public Transport UITP:n kanssa).

Suomessa tarroitus on lähtenyt jo käyntiin. Ensimmäinen tarroitettu ajoneuvo on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ajoneuvo EK102, joka otettiin ajoon tarroitettuna huhtikuussa 2020.

Ensimmäisenä liikennöitsijänä Suomessa Pohjolan Liikenne tarroitti omat hybridiautonsa.