Uutiset

Viranomaisten tämänhetkiset viestintäkeinot vaaratilanteissa eivät ole riittävän varmoja. Tämä kävi ilmi toukokuisessa Tampereen Ruskossa tapahtuneessa tulipalossa. Se on todettu myös vuonna 2017 Porin ja Äänekosken tulipalojen yhteydessä sekä Kouvolassa 2019 suuronnettomuusharjoituksessa. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemiin kansalaiskyselyihin.

Käsi, joka pitää älypuhelinta ja valtavasti tummaa savua.

Tampereen kyselyssä Lintuhytin asukkaista 68 % sai tiedon asuinalueen oman WhatsApp-ryhmän kautta, joka toimi paikallisena tehokkaana tiedonvälityskanavana. Tampereen muilla alueilla sekä Porissa ja Äänekoskella tehokkaimmiksi tavoiksi saada tietoa osoittautui toisen henkilön kautta saatu tieto, sosiaalinen media ja uutissivustot.

– Tämä osoittaa, että vaaratilanteissa viestintä nojautuu lähes yksinomaan kansalaisten omaan aktiivisuuteen, eivätkä viranomaisten viestintäkeinot vaaratilanteista ole selvästikään tällä hetkellä riittäviä, sanoo SPEKin koulutuspäällikkö Ira Pasi.

Vaaratilanneviestintä ei saa olla riippuvainen ihmisten omasta aktiivisuudesta

Vaaratiedotteet ja muut tärkeät viranomaistiedotteet on mahdollista syöttää automaattisesti älypuhelimiin halutulle alueelle heti luettavaksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa voidaan antaa varoitusviesti älypuhelimeen ilman erillistä sovellusta. Suomen viranomaiset käyttivät massatekstiviestiä Aasian tsunamissa 2014 alueelle paikantuneisiin puhelimiin 6000 vastaanottajalle.

– Mahdollisimman toimintavarmaan ratkaisuun tulisi Suomessa pyrkiä pikaisesti. Olisi erittäin tärkeää saada vaaratiedottaminen älylaitteisiin niin, ettei käyttäjän tarvitse ladata mitään sovellusta, päivittää sitä tai huolehtia itse oikeista asetuksista, Pasi painottaa.

– Vaaratilanteiden viestintä ei saa olla riippuvainen kansalaisten omasta aktiivisuudesta, vaan tiedon tulee saavuttaa mahdollisimman moni kansalaisista automaattisesti. Näin ei tällä hetkellä ole.

Tampereen vastaajista 5 % sai vaaratiedotteen 112 -sovelluksen kautta. 112-sovellus on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti hätänumeroon soittamista ja hätäpaikannusta varten. Hätäkeskuslaitoksen mukaan 112-sovelluksen vaaratiedoteominaisuus toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa. Vaaratiedoteominaisuus on sovelluksen lisäarvopalvelu.

Varhain aamulla 11.5. Tampereen Ruskossa syttyi palamaan iso määrä metallipitoista rakennusjätettä, josta aiheutui haitallista savua ympäristöön. Pelastuslaitos antoi alueellisen vaaratiedotteen, jossa se kehotti alueen ihmisiä pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto. Lintuhytin alueen asukkaat saivat myös evakuointimääräyksen. Vaaratilanteeseen liittyvästä tiedonsaannista ja omasta toiminnasta kerättiin kyselyllä tietoa alueella liikkuneilta, työskenteleviltä tai asuvilta.

Tampereen kyselyyn vastasi 185 henkilöä ja Tampereen, Porin, Äänekosken ja Kouvolan kyselyihin yhteensä 783 henkilöä.

SPEK kerää tietoa erilaisten onnettomuuksien, luonnononnettomuuksien tai yhteiskunnallisten häiriötilanteiden jälkeen. Esimerkiksi tulipalon, sähkökatkon tai myrskyn jälkeen alueella asuvilta, työskenteleviltä ja siellä liikkuneilta on saatu arvokasta tietoa heidän kokemuksistaan, osaamisestaan ja tarpeistaan sekä heidän odotuksistaan vaikkapa viranomaisten suhteen. Tämän tiedon pohjalta kehitämme omaa turvallisuuskoulutustamme ja -viestintää. Tarjoamme tietoa myös esimerkiksi viranomaisille heidän toimintansa kehittämistä varten.