Rakennuksen paloturvallisuutta voi kehittää rakennuksesta tehdyn digitaalisen mallin avulla
Nykyaikaisissa rakennuksissa on runsaasti tekniikkaa, jonka olisi hyvä olla yhteydessä toisiinsa. Kyse ei ole vain ajan ja rahan säästämisestä suunnittelu-, rakennus- ja käyttövaiheessa, vaan myös turvallisuudesta. Jos rakennuksesta on tehty digitaalinen malli, sitä pystyy hyödyntämään myös rakennuksen paloturvallisuuden parantamisessa.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä ja Tampereen yliopistolla on käynnissä yhteinen hanke, jossa kartoitetaan, miten paloturvallisuus on huomioitu rakennusten digitaalisissa tietomalleissa. Tietomallit (Building Information Model, BIM) ovat kolmiulotteisia kuvia päätelaitteen ruudulla ja yhdistävät tiedonhallinnan- ja mallinnuksen. Tietomallit ovat erinomaisia työkaluja rakennusten erilaisten laitteistojen yhteensovittamiseksi ja ne helpottavat palontorjuntatekniikankin osalta sekä hankintoja, suunnittelua että käyttöä.
– Meillä on tavoitteena luoda tilannekuvaa tietomallien hyödyntämisestä ja yhdessä alan toimijoiden kanssa pyrimme tuomaan esille asioita ja ilmiöitä, joilla rakennusten paloturvallisuuden laatua voidaan parantaa ja hallita tietomallien tarjoamin mahdollisuuksin, sanoo aiheesta diplomityötään tekevä Kalle Tuokko Tampereen yliopistosta.
Hanke käynnistyi vuoden alussa ja valmistuu syksyllä 2021.
Totuudenmukainen kuva nykytilanteesta saadaan laajalla haastattelukierroksella
Suurissa rakennushankkeissa hyödynnetään nyt jo lukuisia sähköisiä työkaluja, sovelluksia ja suunnitteluohjelmistoja. Laajoissa rakennushankkeissa tukeudutaan yhä useammin tietomallipohjaiseen suunnitteluun.
– Jotta saisimme kattavan käsityksen nykytilanteesta, olemme haastatelleet rakennusliikkeen, laitetoimittajien, paloturvallisuuden ja rakennusalan suunnittelutoimistojen asiantuntijoita. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon myös kaupunkien ja pelastuslaitosten tarpeet ja näkökulmat, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto.
– Osallisuuteni tässä projektissa diplomityöntekijänä on erittäin mielenkiintoinen, sillä aihepiiri on ajanut tutustumaan asioihin, joihin en varsinkaan rakennustekniikan perusopintoihin tutustuessa uskonut ikinä edes törmäävänikään. Kenties suurimman mielekkyyden työhön tuo se, että aihe koskettaa kattavasti eri toimialoja suunnittelusta rakennuttamiseen ja tavarantoimittajien sekä ohjelmistotalojen kautta pelastuslaitokseen, Tuokko kertoo.
Tietomallia voi hyödyntää rakennuksen paloturvallisuuden suunnittelussa ja lopulta jopa ylläpidossa
Rakennuksen tai tilan paloturvallisuuteen vaikuttavat muun muassa sen ominaispiirteet kuten koko, sijainti, rakenteet sekä ympäröivät tilat ja siihen kytköksissä olevat laitteet ja järjestelmät. Paloturvallisuussuunnittelun, talotekniikan ja paloteknisten laitteistojen on toimittava saumattomasti yhteydessä rakennuksen muiden järjestelmien ja automaatioiden kanssa.
Jatkossa tietomallit voivat auttaa myös kiinteistön tehokkaassa käytössä ja ennen kaikkea rakennuksen paloturvallisuuteen on pystyttävä luottamaan ja sen on säilytettävä toimintakuntonsa.
Rakennushankkeen kulku ideasta suunnittelupöydän kautta konkreettiseen lopputulokseen vaatii monien eri toimialojen ja sidosryhmien yhteistyötä, lupamenettelyjä, tarkastuksia, työmaatoimintoja sekä oikein perustein tehtyjä hankkeen laatua edistäviä päätöksiä. Nyt näitä toimialojen erilaisia näkemyksiä pyritään tuomaan saman pöydän ääreen ja löytämään kaikkia osapuolia hyödyttäviä kehitysajatuksia, jotta rakennusalalle ja paloturvallisuuden asiantuntijatoimintaan saadaan lisää tietoa tietomallien mahdollisuuksista.
Selvitystyön rahoittaa Palosuojelun edistämissäätiö ja selvitys valmistuu syksyllä 2021.
Diplomityöntekijä Kalle Tuokon työtä ohjaavat Tampereen yliopiston professori Mikko Malaska ja SPEKin turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto. Hanke on jatkoa aikaisemmille nykyaikaista älyrakentamista ja paloturvallisuutta kartoittaville selvitys- ja tutkimustöille.
