Palontorjuntateknisen laitteiston ylläpidon suunnitelmallisuutta ja dokumentaatiota tulee kehittää – Nyt avuksi päivitettyjä oppaita

Henkilöiltä, jotka huolehtivat palontorjuntatekniikan laitteistosta, edellytetään aiempaa enemmän osaamista ja paneutumista laitteistojen yhteistoimintaan, jotta he oikeasti ymmärtävät, minkälaista laitteistoa käytetään ja miten se toimii. Laitteistot ovat osa muuta talotekniikkaa, joten käytössä tulisi tunnistaa vaikutukset esimerkiksi palo-ovien, hissien ja ilmastoinnin toimintaan ja käyttöön.

Palontorjuntatekniikan toimintakunto täytyy pystyä aina osoittamaan asianmukaiseksi.

– Se tarkoittaa, että laitteistojen väliset toiminnalliset testit, hälytys- ja valvontatietojen välittyminen ja myös hälyttimien toiminta testataan säännöllisesti laitteistokohtaisen hoito- ja huolto-ohjelman mukaisesti, SPEKin palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto tarkentaa.

Lisäksi paloilmoittimen hälytystietojen välittyminen varmistetaan hätäkeskusyhteyden kokeilla. Tämä ei yksin riitä huoltotoimenpiteenä, vaikka tärkeä osa toiminnan varmistamisessa onkin.

Koko henkilökunnan on saatava riittävästi osaamista hälytystilanteita varten

Kullekin laitteistolle nimetään hoitaja, jolla tulee olla riittävä osaaminen sen käytöstä ja ylläpidosta. Laitteistokohtainen asiantuntijana hän on tehtävässään avainasemassa.

– Kuitenkaan ylläpitoa ja hälytystilanteissa tarvittavaa toimintaa hän ei pysty tekemään yksin, vaan koko henkilökunnan on saatava riittävä perehdytys siihen, mitä hälytystilanteissa pitää tehdä, ja heidän on myös osattava toimia, Lehto painottaa.

– Tähän kokonaisuuteen tarvitaan hyvää turvallisuuskulttuuria, johon kuuluvat säännöllinen harjoittelu ja kohdekohtainen perehdytys.

Asianmukaisen toimintakunnon kannalta on erittäin merkittävää, että yhteistoiminta laitteistojen välillä varmistetaan säännöllisesti. Perustana toimii hyvin laadittu kunnossapito-ohjelma ja päiväkirja.

– Tarkastuksilla valitettavasti välillä näkyy, että tarvittavia suunnitelmia puuttuu tai huoltoja ei näy päiväkirjassa, Petri Puttonen Alarm Control Oy:stä sanoo.

Laitteiston dokumentaatiosta huolehtiminen on tärkeää

Laitteistojen dokumentointi ja erityisesti kunnossapito-ohjelmat sekä osaamisen levittämiseen liittyvät puutteet ovat edelleen yksi merkittävimmistä ja yleisimmistä puutteista, joita tarkastuksilla havaitaan jo ennen käyttöönottoa.

Jotta myös pelastuslaitoksen tarkastajat pystyvät tarkastuksillaan varmistamaan ylläpidon suunnitelmallisuuden toteutumisen ja osaamisen, heidän on paljolti tukeuduttava olemassa olevaan dokumentaatioon.

– Valitettavan yleistä on, että kunnossapito-ohjelma ja sen sisältämä laitteistokohtainen hoito- ja huolto-ohjelma puuttuvat tai sitten niitä ei ole päivitetty ja noudatettu, palotarkastaja-asiantuntija Kimmo Kartano Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta toteaa.

– Monta muuta toimijaa, käyttäjää tärkeimpänä, mutta myös pelastuslaitosta helpottaisi laitteistokokonaisuuden ymmärtämisessä se, että kohteille olisi laadittu laitteistokohtaisesti tiedot toiminnasta ja että toiminnoista olisi käyttäjälle selkeät periaatekaaviot, Kartano sanoo.

SPEKin koordinoima palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on toiminut oppaiden päivitystyössä ohjausryhmänä. Ryhmä on myös laatinut oppaiden tueksi toimintamallin laitteistojen asianmukaisesta dokumentaatiosta.

Nyt julkaistuja teknisen sarjan oppaita ovat:

• Palontorjuntatekniikan laitteistojen kunnossapito-ohjelman laadintaopas
• Paikantamiskaavioiden laadintaopas
• Kehitysryhmän toimintamalli: Suunnitelmallinen palontorjuntatekniikan ylläpito

Lisää teknisen sarjan ja ylläpidon oppaita tullaan julkaisemaan vuoden 2023 ja 2024 aikana.