Uutiset

Palokuntatoiminnan sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia arvioidaan Suomessa ensimmäistä kertaa laajasti. Tavoitteena on tuoda näkyväksi toiminnan hyödyt yksilölle ja yhteiskunnalle sekä arvioida palokuntalaisten työn rahallinen arvo. Arvioinnin toteuttavat yhdessä SPEK ja Sosped Keskus.

Palokuntalaisia suihkuavan sammutusletkun kanssa paloauton edessä.

– Suomalainen pelastustoiminta ja palokuntalaisten kouluttaminen pohjautuvat hyvin paljon vapaaehtoistyöhön. Siksi on tärkeää osoittaa sopimuspalokuntien taloudellinen arvo, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen kertoo.

SPEKin hankkeessa palokuntatoiminnan hyötyä arvioidaan ensimmäistä kertaa laajasti.

– Koko pelastustoimen budjetti on hyvin pieni suhteessa niihin vaikutuksiin, joita toiminnalla saadaan aikaiseksi, arvioinnista vastaavan Sosped Keskuksen arviointipäällikkö Miikka Vuorinen toteaa.

Myös palokuntatoiminnan epäsuoria vaikutuksia selvitetään

Aikaisemmissa tutkimuksissa vapaaehtoisen palokuntatoiminnan arvo on nähty pelastustoimintana ja sen tuottamina taloudellisina hyötyinä. Sosiaaliset ja muut yhteiskunnalliset hyödyt ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Käynnistynyt hanke tarkastelee palokuntien palvelutoiminnan lisäksi harrastustoimintaa sekä palokuntien epäsuoria vaikutuksia.

– Mikä on palokuntatoiminnan merkitys esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tai liikunnallisten tottumusten lisäämisessä? Entä turvallisuuden edistämisessä tai häiriötilanteisiin varautumisessa?, Petri Jaatinen pohtii.

– Sopimuspalokuntatoiminta on merkittävää niin yksilön mielekkään vapaa-ajan kuin yhteisön auttamisen näkökulmasta, Miikka Vuorinen tiivistää.

Hankkeen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi palokuntakoulutuksen, palokuntanuorisotoiminnan sekä ohjaajien rekrytoinnin kehittämisessä. Lisäksi tulokset tukevat pelastustoimeen liittyvää päätöksentekoa ja kehittämistyötä.

Mikä on palokuntatoiminnan rahallinen arvo?

Hanke toteutetaan Social Return On Investment (SROI) -menetelmällä, joka kokoaa yhteen palokuntatoiminnan hyödyt eri sidosryhmille, kuten toimintaan osallistuville nuorille, tapahtumakävijöille sekä laajemmin yhteiskunnalle.

SROI-menetelmän ytimessä on ajatus siitä, että toiminnan rahallinen arvo on mahdollista arvioida huomioimalla taloudelliset ja ei-taloudelliset hyödyt.

– Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taloudellisiin hyötyihin, kuten pelastustoimelle koituviin säästöihin, sekä vaikeammin rahassa mitattaviin hyötyihin, kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, Vuorinen kertoo.

Palokuntatoiminnan SROI-arviointihankkeen rahoittaja on Palosuojelurahasto.

Lue myös