Palokunta, VPK, sopimuspalokunta – pelastustoimintaa kaikkialla Suomessa
Palokunnat ja palokuntalaiset ovat mukana rakentamassa turvallista yhteiskuntaa. VPK:t ja sopimuspalokunnat tekevät merkittävää työtä paikallisen turvallisuuskulttuurin hyväksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi.
Tältä sivulta löydät yleistä tietoa palokunnista ja palokuntatoiminnasta.
Palokunnat Suomessa
- Palokuntien määrä: noin 700 sopimuspalokuntaa, 112 ammattipalokuntaa
- Sopimuspalokunnat ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä, ja niillä on vuosittain noin 50 000 hälytystehtävää.
- Sopimuspalokunnissa on noin 15 000 koulutettua, hälytyskelpoista palokuntalaista.
- Suomessa on palokuntalaisia kaikkiaan noin 41 000.
Palokunta tulee usein ensimmäisenä paikalle
Palokunnat palvelevat kaikkialla Suomessa, myös syrjäseuduilla. Harvaan asutuilla alueilla ensimmäinen paikalle tuleva pelastusyksikkö on yleensä sopimuspalokunnan paloauto tai ambulanssi. Isoimmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena tai itsenäisesti päällekkäisten tilanteiden aikana.
SPEK turvaa palokuntatoiminnan jatkuvuutta tukemalla palokuntien toimintaohjelmaan perustuvia tavoitteita niin palokunnissa kuin pelastusalan vapaaehtoisjärjestöissä.
VPK ja sopimuspalokunta
Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Kun VPK tekee sopimuksen alueensa pelastusviranomaisen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta, joka hälytetään pelastustehtäviin tarvittaessa.
Joillakin alueilla pelastuslaitoksen ja yksittäisten henkilöiden välille tehdyistä sopimuksista on muodostunut myös sopimuspalokuntia. Näissäkin tapauksissa taustalla on useimmiten palomiesyhdistys, jossa tehdään myös vapaaehtoistyötä.
Pelastustoimintaan osallistuvien palokuntalaisten eli vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusta järjestävät alueelliset pelastusliitot ja SPEK.
Palokuntatoiminnan yhteiskunnallinen arvo
Yhteiskunta hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta.
Yhden vapaaehtoisen palokunnan osalta vuosikustannukset ovat keskimäärin 146 000 euroa, ja yhdestä palokunnasta saatava hyöty yhteiskunnalle on 1,7 miljoonaa.
Palokuntatoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arvioinnin (Social Return on Investment) toteuttivat SPEK ja Sosped Keskus. Selvitys koskee vapaaehtoista ja sivutoimista palokuntatoimintaa, ei pelastuslaitoksia.
Monien mahdollisuuksien palokunta
Palokuntatoiminta on kaikille avointa toimintaa, johon pääsee mukaan ilman koulutusta. Harrastustoiminnan puolella on valittavana monia eri tehtäviä oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen mukaan.
Palvelutoiminta, kuten hälytystoiminta, vaatii enemmän sitoutumista, säännöllistä harjoittelua ja koulutusohjelman mukaisten kurssien suorittamista päästäkseen osallistumaan hälytystehtäviin.
Lapsille ja nuorille palokunta tarjoaa edullisen ja hauskan harrastuksen, jossa opitaan yhdessä tärkeitä turvallisuustaitoja.
Palokuntatoimintaan pääsee mukaan matalalla kynnyksellä!
Palokuntanuoret oppivat hyödyllisiä taitoja
Palokuntatoiminta on monipuolinen ja yhteisöllinen harrastus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Palokuntaharrastuksessa parasta ovat kaverit ja yhdessäolo, mutta myös uuden oppiminen ja toisten auttaminen.
Nuorten harjoituksissa opetellaan palokuntataitoja, kuten alkusammutusta ja ensiapua. Nuoret oppivat myös muita tärkeitä ja hyödyllisiä taitoja, kuten ryhmässä työskentelyä. Lisäksi harjoituksissa harrastetaan liikuntaa, ja nuoret pääsevät osallistumaan leireille sekä kilpailuihin. Palokuntanuorista kasvaa turvallisuustietoisia aikuisia.
Palokuntanuoreksi voi liittyä kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut!
Nais- ja tukitoiminta on monipuolista, turvallisuutta edistävää vapaaehtoistoimintaa
Palokunnan nais- ja tukitoiminta on monipuolinen ja hyödyllinen harrastus kaikille palokunnasta ja arkiturvallisuudesta kiinnostuneille. Toiminta kehittää osallistujan omien turvallisuustaitojen lisäksi myös lähiyhteisön turvallisuutta esimerkiksi turvallisuusviestinnän kautta. Palokuntais- ja tukitoiminta vastaa hälytysmuonituksesta pitkäkestoisissa hälytystehtävissä ja on usein aktiivisesti mukana esimerkiksi palokuntanuorten toiminnassa.
Toiminnalla ei ole sukupuolirajoitusta, ja osassa palokunnista naistoiminta on uudelleennimetty tukitoiminnaksi.
Palokuntaveteraanit vaalivat perinteitä
Palokuntaveteraanit ovat palokuntatoiminnassa mukana olevia henkilöitä, jotka vaalivat palokuntahenkeä ja perinteitä. Lisäksi Suomessa toimii palokuntasoittokuntia, jotka esiintyvät erilaisissa palokunta-alan tapahtumissa, juhlissa, paraateissa ja muissa tilaisuuksissa sekä järjestävät konsertteja.
Lisää tietoa palokuntatoiminnasta
Palokuntaan.fi-sivuilta löydät tietoa palokuntatoiminnasta – olet sitten jo mukana toiminnassa tai haluat vasta liittyä. Palokuntahaku näyttää palokuntien yhteystiedot. Harjoitukset.spek.fi-sivusto tarjoaa valmiita viikkoharjoitussuunnitelmia palokuntien harjoitustoiminnan tueksi. HAKA on palokuntien oma turvallisuusosaamisen hallinnointikanta. HAKA-tilastoissa voi tarkastella pelastustoiminnan tunnuslukuja.