Turvallisuus mielessä joka käynnillä

On taas se päivä kuukaudesta, jolloin lähihoitaja Päivi Rönkkö tarkistaa Veikon, 82, palovaroittimen toiminnan. Komeasti ulisee! Kotikäynti on alkanut jalkojenhoidolla ja jatkuu vielä hetken seurustelulla, ennen kuin Rönkkö suuntaa seuraavan asiakkaan luokse.

Asumisen turvallisuus on yksi kotihoidon työntekijöiden päivittäisen työn ulottuvuus Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa. He testaavat kuukausittain asiakkaiden palo- ja häkävaroittimien sekä turvapuhelimien toiminnan.

Jos tässä yhteydessä havaitaan patterin vaihdon tarve ja asiakkaan kotoa patteri löytyy, hoitaja myös vaihtaa sen. Samoin tarvittaessa vaihdetaan riittävän valaistuksen takaamiseksi palaneet lamput.

Kotihoidon työntekijät dokumentoivat testaukset, ja esimiehet seuraavat, että testaukset on suoritettu.

– Tavoite Soitessa on hoitaa asiakkaita kotona mahdollisimman pitkään. Tällöin meidän on huolehdittava myös siitä, että asuinympäristö on sellainen, että siellä pystyy inhimillisesti ja turvallisesti asumaan. Toki asiakkaalla on itsemääräämisoikeus eli hänen mielipidettään tulee kuulla ja kunnioittaa, mutta meiltä saa tarvittaessa apua, sanoo palveluesimies Marita Hakala Soitesta.

Säännöllisten testausten lisäksi Soiten kotihoidon työntekijät tekevät aktiivisesti turvallisuushavainnointia jokaisen asiakaskäynnin yhteydessä ja tarvittaessa puuttuvat epäkohtiin. Samoin tekevät kaikki muutkin asiakkaiden kotona käyvät sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät.

Vastuuhenkilöt ja aputyömiehet auttavat ylläpitämään asumisturvallisuutta

Soiten kotihoidolla on 1 800 asiakasta. Viime vuonna Soitessa tehtiin 617 000 asiakaskäyntiä heidän koteihinsa. Marita Hakala kertoo esimerkkejä turvallisuushavainnoinnista.

– Jos hoitaja huomaa, että esimerkiksi lattialla kiemurtelevaan jatkojohtoon voisi kompastua, sen kulkureittiä muutetaan.

Soiten turvallisuuskulttuuriin kuuluu myös jatkuva kehittäminen ja tilanteisiin reagoiminen. Esimerkiksi häkämyrkytystapauksen jälkeen kotihoito alkoi edellyttää häkävaroittimien käyttöä niiltä asiakkailta, joiden kotona on tulisijoja.

Jos kotikäynnillä nousee esiin asioita, jotka vaativat toimenpiteitä, nimetään vastuuhenkilö, joka hoitaa asiat kuntoon. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi palovaroittimen uusiminen tai uusien apuvälineiden hankkiminen. Ensisijassa vastuu on asiakkaalla, hänen omaisellaan tai edunvalvojallaan, mutta tarvittaessa hoitajilta saa apua tai he huolehtivat asian kuntoon.

Paljon on myös yksinäisiä asiakkaita, joilla ei ole omaisia. Soite tarjoaa aputyömiespalvelua sitä tarvitseville. Aputyömies käy 5,00 euron hinnalla asentamassa esimerkiksi palovaroittimia ja tukikaiteita. Aputyömiehiä on tällä hetkellä yksi, mutta kesäkaudelle palkataan 3–4 henkilöä iäkkäiden asiakkaiden avuksi.

Liesivahtien asentamisesta huolehtii Soiten sopimussähkömies. Asennus on asiakkaalle maksuton. Vahdin käyttömaksu on 9,20 euroa kuukaudessa. Turvapuhelimet asentaa turvateknologiaa tarjoava Viria, ja yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa mietitään, vastaako avunpyyntöön omainen vai kotihoito.

Turvallisuuskulttuuria ylläpidetään jatkuvasti muun muassa riskienarvioinnilla, turvallisuuskävelyin sekä alkusammutusharjoituksella, jonka henkilöstö suorittaa kolmen vuoden välein.

Asumisturvallisuudesta huolehtiminen on ennaltaehkäisevää työtä

Kotihoidon asiakas pääsee osalliseksi Soiten turvallisuusajattelusta heti ensikontaktissa.

– Kun kotihoidon palveluiden piiriin tulee uusi asiakas, hänen luokseen tehtävällä ensikäynnillä tarkistamme kodin turvallisuuden tätä tarkoitusta varten laaditun tarkistuslomakkeen avulla, sanoo Hakala.

Tarkista koti turvalliseksi -lomakkeella on lähes 30 kohtaa, joiden avulla kartoitetaan yleinen turvallisuus, paloturvallisuus, kotiympäristössä liikkuminen, wc, suihku- ja kylpytilat sekä ulkona liikkuminen. Huomiota kiinnitetään muun muassa palovaroittimiin, keittiön lieteen ja kahvinkeittimeen, kulkuväylien helppokulkuisuuteen, apuvälineisiin, tukikahvoihin sekä valaistukseen sisällä ja ulkona.

Turvallisuuskartoituslomake on kirjattu myös Soiten lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessiin. Kartoituksella pyritään ennaltaehkäisemään muun muassa kaatumisia.

Kotihoito tekee tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa. Esimerkiksi paloriskistä on ilmoitettu pelastusviranomaisille. Hakalan mukaan turvallisuus on kuulunut toimintakulttuuriin niin kauan, ettei arjessa juuri enää tarvitse keskustella, kenelle minkäkin asian – esimerkiksi hälyttimien testaus – kuuluu.

– Näemme asian myös niin, että kun puhutaan asiakkaan asumisturvallisuudesta, puhutaan samalla meidän työntekijöidemme työturvallisuudesta. Työsuojelu on laatinut Yksintyöskentely ja ohje turvalliseen kotikäyntiin -toimintaohjeen. Ohjeista löytyvät velvoitteet työnantajalle, henkilöstölle ja asiakkaalle. Tarvittaessa voimme vedota näihin ohjeisiin, jotta turvallisuusasiat toteutuisivat myös asiakkaiden kodeissa.

Soitessa kotihoidon asiakkaiden asumisturvallisuudesta huolehtiminen nähdään tärkeänä ennaltaehkäisevänä työnä, joka pitkässä juoksussa säästää rahaa.

– Maksammeko mieluummin yhdestä lonkkamurtumasta noin 40 000 euroa kaikkine hoitoineen, kuntoutuksineen ja lääkkeineen – puhumattakaan asiakkaan kärsimyksestä – vai käytämmekö rahaa ennaltaehkäisyyn? Tämä on aidosti arvokysymys, ja mielestäni Soite on tehnyt hyviä valintoja sen suhteen, mihin asioihin halutaan panostaa.

Hakala huomauttaa, ettei turvallisuushavainnointi tai tarkistuslomakkeen täyttäminen maksa kuntayhtymälle mitään ylimääräistä, vaan kaikki toteutetaan asiakkaalle suunnitellulla kotikäynnillä, josta hän maksaa. Jos hankintoja tai asennuksia pitää tehdä, kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti asiakas.

Etäkontaktipalvelun avulla helpotetaan turvattomuutta ja yksinäisyyttä

Tärkeä osa turvallisuuskulttuuria ja turvallisuuden tunteen synnyttämistä on tarjota asiakkaalle hänen tarvitsemiaan palveluita oikealla hetkellä.

– Kotihoidon henkilöstön tulee tuntea ennakoivien avopalveluiden tuottamat tukipalvelut, jotta niitä osataan tarjota asiakkaalle. Kotihoidon ja tukipalveluiden avulla voimme tarjota asiakkaalle hyvät edellytykset turvalliseen kotona asumiseen.

Soiten kotihoidolla on käytössä myös Videovisit-etäkontaktipalvelu. Muun muassa asiakkaat, jotka ovat tunteneet itsensä turvattomiksi ja yksinäisiksi, ovat saaneet tästä avun. Asiakas ja hoitaja näkevät toisensa ruuduilta, ja jutustelu ja kuulumisten kysely rauhoittaa tehokkaasti levotonta mieltä.

– Asiakkaan tarvitsee osata vain painaa tabletilla olevaa vihreää luuria yhteyden avaamiseksi.

Jos asiakas ei vastaa Videovisit-puheluun eikä kännykkään soitettuihin puheluihin, hoitajalla on lupa ottaa pakotettu yhteys. Tällöin hän pääsee näkemään, onko asiakas esimerkiksi kaatunut huoneessa eikä pääse omin voimin ylös.

Veikon kotona on selvästi huolehdittu hyvin asumisturvallisuuteen liittyvistä asioista. Rollaattori tai kävelykeppi on tukena sisällä kulkiessa, ja rollaattorin mukana kulkevat tarttumapihdit. Wc:stä löytyy ylösnousutuki ja saunan pesuhuoneesta suihkutuoli. Turvapuhelimen ranneke on ranteessa. Lattioilla ei ole suuremmin mattoja.

– Käärin ne pois ja varastoon, sanoo Veikko.

Ulkoportaiden yhteydessä on kulkuluiska ja kaide. Ulkona käytettävä rollaattori odottaa kauppaan lähtijää.

Teksti: Ulla Ojala
Kuvat: Päivi Karjalainen