Uutiset

Turun kaupunki asennutti tammikuussa 2019 pilottikokeiluna liesivahdit kymmenelle kotihoidon asiakkaalle, joilla on muistisairaus. Kaupunki kustansi noin 300 euron arvoiset laitteet ja niiden sähköasennuksesta aiheutuneet kulut.

Hanketyöntekijä Kaisa Karvonen Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksestä esittelee liesivahtia.

Turkulaisen Raijan äiti on yksi ikäihmisistä, joiden keittiöön liesivahti asennettiin. Siitä on ehtinyt olla jo hyötyä.

– Liesivahti on hälyttänyt tässä puolen vuoden sisällä pari kolme kertaa. Äiti ei aina muista alkaneensa laittaa ruokaa, vaan alkaa kesken kaiken touhuta jotakin muuta, sanoo äitinsä omaishoitaja toimiva Raija.

Raija on erittäin tyytyväinen laitteeseen. Hänen mukaansa liesivahti on lisännyt hänen turvallisuuden tunnettaan verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.

– Voin ehdottomasti suositella laitetta. Tämä lisää suuresti paloturvallisuutta.

Hän kiittelee myös liesivahdin helppokäyttöisyyttä.

– Äiti on soittanut minulle liesivahdin hälyttäessä ja katkaistessa virran. Asumme aivan lähekkäin, joten olen joko mennyt käymään äidin luona tai neuvonut häntä painamaan nappia, jolloin liesi alkaa taas lämmetä.

Turun kaupunki päätyi asentamaan liesivahdit muistisairaiden kotihoidon asiakkaiden keittiöihin osana paikallisen turvallisuussuunnitelman yhtä kärkihanketta, asumisturvallisuuden parantamista.

– Kun pohdimme, keiden asumisturvallisuutta pitäisi eniten parantaa, kohderyhmäksi valikoituivat henkilöt, joilla on muistisairaus. Yhä iäkkäämpiä ja huonompikuntoisia ihmisiä kun asuu kotonaan, sanoo Turun kaupungin riskienhallintapäällikkö Heikki Vähäkuopus.

Viranomaisrekistereistä käy ilmi, että sähköpalojen suurin yksittäinen syy on lieden valvomaton tai huolimaton käyttö. Sähkölaitteista ja -asennuksista syttyi vuonna 2018 noin 2500 tulipaloa. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet, joista palo sai alkunsa 950 kertaa. Sähköpaloissa menehtyi 11 ihmistä. Kuudessa kuolemantapauksessa palo alkoi sähköliedestä.

Turussa päädyttiin paikallisten pelastusviranomaisten kanssa käytyjen keskusteluiden myötä liesivahteihin. Kotihoito ja pelastuslaitos valitsivat yhteistyössä ikäihmiset, joiden liesiin laitteet asennettiin.

Kaupunki päätyi hoitamaan kaikki kustannukset.

– Halusimme aidosti parantaa asumisturvallisuutta. Tiesimme, että kustannukset voivat olla liian suuret yksittäiselle ihmiselle, emmekä halunneet, että laite jää sen takia hankkimatta. Hankintaan pystyttiin käyttämään myös kaupungin vahinkorahaston varoja, joita voidaan hyödyntää vahinkojen ennaltaehkäisyyn, sanoo Vähäkuopus.

Vuodenvaiheessa on tarkoitus käydä laitevalmistajan edustajan kanssa tarkistamassa pilottikokeilussa mukana olevien luona, ovatko laitteet olleet toiminnassa. Sen jälkeen arvioidaan hankkeen jatkoa ja kunkin yksittäisen asiakkaan tilannetta. On mahdollista, että kaupunki päätyy asentamaan jatkossa vuosittain lisää liesivahteja sellaisten henkilöiden kotiin, joilla on muistisairaus.

– Jos näiden avulla saadaan estettyä yksikin tulipalo, nämä ovat maksaneet itsensä takaisin, sanoo Vähäkuopus.

– Liesivahti olisi hyvä olla aivan jokaisessa keittiössä, oli sitten kyseessä sinkkutalous, lapsiperhe tai senioritalous. Meille jokaiselle voi sattua erehdyksiä ja unohduksia, sanoo palotarkastaja Eerik Virtanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

Virtanen asennutti liesivahdin kotiinsa puolitoista vuotta sitten. Kertaakaan ei ole vielä tullut eteen tilannetta, jossa laite olisi hälyttänyt ja katkaissut virrat liedestä, mutta Virtanen testasi paloammattilaisena laitteen heti tuoreeltaan – kenenkään ei-ammattilaisen ei pidä tehdä samaa. Virtanen laittoi liedelle paistinpannun, jossa oli rypsiöljyä, käänsi päälle täyden tehon ja jäi viereen odottamaan, mitä tapahtuu

– Öljy lähti kuumenemaan ja käryämään, liesivahti antoi hälytysäänen ja hetken kuluttua se katkaisi virran liedestä. Eli laite toimi aivan kuten pitääkin: liesipaloa ei päässyt syntymään, sanoo Virtanen.

Virtanen huomauttaa, ettei induktioliesi aja paloturvallisuuden kannalta samaa asiaa kuin liesivahti: jos henkilö on jo ehtinyt aloittaa ruuanlaiton, induktioliesi ei katkaise virtaa, vaikka kukaan ei jatkaisi ruuanlaittoa.

Virtanen on huomannut liesivahdin olevan vielä hyvin harvinainen. Hän on muun muassa käynyt Turun kaupungin kotihoidon mukana 110 kotihoidon asiakkaan luona ja vain yhdellä heistä oli liesivahti.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos puhuu sen puolesta, että kotihoidon tekemissä ikäihmisten palvelutarpeen arvioinneissa otettaisiin huomioon palo- ja poistumisturvallisuus.

Hanketyöntekijä Kaisa Karvonen Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Turvallisesti kotona -hankkeesta on käynyt esittelemässä liesivahdin toimintaa kuntien vanhusneuvostoille, jotta Turun ohella muutkin kunnat alkaisivat asentaa laitteita ikäihmisten koteihin. Hän on kertonut liesivahdeista myös lukuisille eläkeläisryhmille. Hyvin usein puheeksi nousee laitteen hinta.

– Summa tuntuu monesta eläkeläisestä suurelta, sillä eläke voi helposti kulua perustarpeisiin, sanoo Karvonen ja kiittelee Turun maksutonta pilottikokeilua.

Myös Karvonen näkisi mielellään laitteen yleistyvän kaikenikäisten kodeissa. Tällöin sen käyttö olisi normaalimpaa ja tunnetumpaa, eikä sen hankintaa pohdittaisi liian pitkään.

– Moni ikäihminen kokee, ettei vielä tarvitse liesivahdin tapaista laitetta. Mutta nopeasti saatetaan olla tilanteessa, jossa sen hankkiminen on jo liian myöhäistä: ruuanlaitto ei enää onnistu ja keittiössä saattaa näkyä jo palojälkiä esimerkiksi muoviastioissa, sanoo Karvonen.

Karvonen on myös havainnut, että liesivahdeista on hankala saada tietoa ja niiden vertailu on vaikeaa.

– Tietoa löytyy netistä, mutta täytyy tietää mitä ja miten sitä etsiä. Ellei ikäihmisellä ole omaisia etsimässä tietoa, se jää löytymättä. Moni ikäihminen on pudonnut digitalisaation kelkasta, eikä tiedä turvalaitteiden olemassaolosta.

Karvonen on myös havainnut, että monille vanhusten kanssa työskenteleville ammattilaisillekin liesivahti on tuntematon laite.

Omaishoitaja ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Valkoinen kapea anturi seuraa lieden lämpötilaa ja liikettä lieden ympäristössä. Musta keskusyksikkö asennetaan lieden taakse sähkönsyöttöön. Se katkaisee tarvittaessa virran liedestä, mikäli liesi lämpenee liikaa, eikä siihen reagoida. Sininen on ulkoinen virtakytkin, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi kaappiin, jolloin se saadaan suojaan vaikkapa lasten tai muistisairaiden, mutta myös kotieläinten ulottuvilta. Liesivahdin asennus edellyttää sähköasentajaa.
  • Liesivahti on turvalaite, joka hälyttää äänellä ja tarvittaessa katkaisee liedestä virran ennen kuin liesipalo pääsee syttymään.
  • Laitteen anturit tarkkailevat sekä lieden lämpötilaa että sen lähettyvillä tapahtuvaa liikettä.
  • Sähkömies kytkee lieden sähkönsyöttöön virranhallintayksikön. Paristokäyttöinen anturi asennetaan itsekiinnittyvällä tarralla joko seinälle tai liesituulettimen alapintaan. Saatavana on myös etävirtakytkin, jonka voi piilottaa esimerkiksi keittiön kaappiin, josta omaishoitaja voi kytkeä virran lieteen.
  • Usein liesivahti ja liesihälytin sekoitetaan toisiinsa. Hinnaltaan liesivahtia edullisemmat liesihälyttimet antavat varoitusäänen lieden lämpötilan noustessa liian korkeaksi, mutta eivät katkaise liedestä virtaa. Liesivahti katkaisee virran.

Teksti: Ulla Ojala
Kuvat: Pasi Leino

Lue myös