Perusasiat on varmistettava, jotta palontorjuntatekniikka toimii myös sähkökatkojen aikana
Kiinteistön palontorjuntatekniikan tulee toimia myös sähkökatkojen aikana. Koska energiapulan takia voi edessä olla niin ennalta suunniteltuja kuin äkillisiä ja suunnittelemattomia sähkökatkoja, tulee kiinteistöjen omistajien tai haltijoiden varmistaa, että palontorjuntatekniikan perusasiat ovat kunnossa. Kiinteistön turvallisuusjärjestelmien toiminta ja kukin laitteisto ovat osa kriisinkestävyyttä. Säännöllinen huolto ja akuston oikea mitoittaminen ovat esimerkkejä hyvästä varautumisesta.
Säännöllisellä ja hyvin tehdyllä huollolla voidaan minimoida palontorjuntatekniikan häiriötoimintaa. Huolto tulisi tehdä säännöllisesti ja tehdyistä toimenpiteistä ja testeistä tulee pitää päiväkirjaa.
– Jokaisen laitteiston keskustilasta ja kunnossapito-ohjelmasta tulee löytyä perustiedot laitteistokokonaisuudesta ja sen huoltotiedoista. Kaikki rakentuu ylläpidon huolellisen suunnittelun ja organisoinnin varaan, henkilökunnan ja laitteistojen hoitajien osaamisesta puhumattakaan, painottaa palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
– Nyt on kiinnitettävä huomiota siihen, että suunniteltu varavirta on sähkökatkojen aikana saatavissa yhtä lailla paloilmoittimille, sammutuslaitteistoille ja savunhallinnan laitteille. Asiasta löytyy jokaiselta laitteelta tarvittavat mitoitustiedot, jotta voidaan varmistaa, että riittävä teho saadaan sitten, kun tarve on. On tärkeää, että tiedetään esimerkiksi, milloin akut on vaihdettu ja koska ne tulee vaihtaa seuraavan kerran, Lehto sanoo.
Kunnossapito-ohjelmaan merkitään, kuka tekee huoltotoimet ja testit
Laitteistoilla on oltava kunnossapito-ohjelma, joka on järjestelmän päivittäistä käyttöä sekä huoltoa käsittelevä asiakirja. Sen ylläpidosta vastaa kiinteistön haltija. Hyvä kunnossapito-ohjelma palvelee kiinteistön edustajia paloilmoitinlaitteiston käytössä ja valvonnassa ympäri vuorokauden normaaliaikana sekä ongelmatapauksissa.
Suunnitelmissa ja huoltosopimuksissa on varmistettava, että tarvittavat huoltotoimenpiteet ja testit tulevat tehdyiksi ja että tekijällä riittää tarvittaessa pätevyydet niin sähköasennusten tekoon kuin painelaitteiden käyttöön. Oman henkilökunnan ja laitteistovastaavien lisäksi huoltoja voivat tehdä myös ulkopuoliset tahot kuten huoltoliikkeet, mutta tällöinkin osaaminen on varmistettava. Tehdyistä huolloista ja kokeista tulee pitää päiväkirjaa.
– On myös varmistettava, kenelle huollot ja kokeiden suorittaminen kuuluu. Kuka esimerkiksi varmistaa koestusten yhteydessä akkujen kunnon tai kuka voi tehdä akuille tarvittavan kuormitustestin ja kuka huolehtii akkujen vaihdosta? Voi hyvin olla, että joidenkin laitteistojen osalta vain virallisella huoltoliikkeellä on mahdollisuus tehdä tarvittavia koestuksia, Lehto toteaa.
Laitteistoja ja kiinteistöjä on monia erilaisia
Paloilmoittimien akusto tulee mitoittaa siten, että se pystyy sähkökatkon aikana syöttämään suunnitelmissa määritellyn ajan varavirtaa paloilmoittimeen ja siihen liitettyihin laitteisiin. Tässä on otettava huomioon myös puolen tunnin paloilmoitustilan tarvitsema teho. Tarvittavaa varakäyntiaikaa voidaan mitoittaa esimerkiksi sen mukaan, kuinka nopeasti henkilökunnalla on mahdollisuus havaita vikatilanne ja reagoida siihen ja kuinka varaosien ja korjaustyön saatavuus on varmistettu.Lisäksi on varmistettava, että kiinteistön sähköjärjestelmä jaksaa syöttää sammutuslaitteiston sähköpumpun toiminnassa tarvitun tehon kiinteistön ja laitteiston koko elinkaaren aikana.
Tarkistettavia asioita ovat myös
- paloilmoittimien alakeskukset tai näytteenottojärjestelmät
- erilaiset sammutuslaitteiston alueventtiiliohjaukset
- putkiston saattolämmitysten sähkönsaanti
- valvonta– ja hälytystietojen välittämiseen tarvittavien asennusten sähkönsaanti
Näihin kaikkiin on varmistettava niiden tarvitseva keskeytymätön sähkönsaanti. Mahdollisissa vikatilanteissa näiden ohjausten on toiminta varmistettava tapahtuvaksi ns. turvalliseen suuntaan.
– Ei siis aina riitä, että asiaa tarkastellaan vain pääkeskukselta ja käyttölaitteelta, vaan on tunnettava kokonaisuus, Lauri Lehto sanoo.
Kuormitustestit jäävät usein tekemättä käyttöönoton jälkeen
Yhtenä ongelmana on, että kuormitustestejä eli ns. blackout-testejä tehdään yleensä varmennustarkastuksissa käyttöönoton yhteydessä, mutta käytön aikana ne usein jäävät tekemättä. Joskus niiden tekeminen voi olla haastavaa esimerkiksi kiinteistössä tapahtuvan toiminnan takia. Kuitenkin asia tulisi tavalla tai toisella varmistaa ja selvittää mitoitustiedot sekä niiden vaatimusten täyttyminen.
Myös savunpoiston laitteilla voi olla käytössä vaihtoehtoisia tehonlähteitä. Nämä asiat ovat tapaus- ja kiinteistökohtaisia, joten yhtä selvää mallia ei ole, jolla kaikkia palontorjuntatekniikan laitteistoja ylläpidetään, vaan suunnitelmat on laadittava aina räätälöidysti täyttämään kunkin kiinteistön tarpeet.
Jos laitteisto joutuu syystä tai toisesta toimintakyvyttömäksi
Jos joudutaan tilanteeseen, jossa laitteiston toiminta estyy osin tai kokonaan eikä riittävää varavirtaa saada tai korjaustoimenpiteet voivat kestää pitkään, on laitteiston vajaatoiminta korvattava muilla menettelyillä, joilla varmistetaan turvallisuustason säilyminen. Kunnossapito-ohjelmassa on oltava ennalta laadittu ja hyväksytty toimenpidesuunnitelma tällaisten tilanteiden varalle eli häiriötilanteen suunnitelma.
Suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä ja järjestelyillä varmistetaan, että vaadittava paloturvallisuustaso saavutetaan aina myös häiriötilanteissa, kun laitteisto on kokonaan tai osittain toimintakyvytön. Laitteistovastaavan tehtävänä on huolehtia, että muut kohteessa toimivat henkilöt saavat tilanteen vaatimat tiedot ja toimintaohjeet, ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet otetaan käyttöön.
