SPEK järjesti toukokuun alussa kampanjapajan, jossa lähes 30 osallistujaa pohti etäyhteydellä, miten Paloturvallisuusviikko voisi lisätä erityisryhmien paloturvallisuutteen liittyvää välittämisen kulttuuria. Erityisryhmät ovat yliedustettuina palokuolema- sekä palovammatilastoissa. Paloturvallisuusviikko edistää erityisryhmien, kuten ikääntyneiden, muistisairaiden ja syrjäytyneiden, paloturvallisuutta vaikuttamalla heidän kanssaan toimivien ammattilaisten sekä heidän kanssaan tai samassa ympäristössä asuvien ihmisten asenteisiin.
Keskustelua olivat alustamassa tutkimusjohtaja Melina Mäntylä Aula Research:sta sekä pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Osallistujia oli mm. pelastuslaitoksista, pelastusliitoista sekä Paloturvallisuusviikon ohjausryhmästä.
Vaikuttavuustutkimus suunnittelun pohjana
Tutkimusjohtaja Melina Mäntylä Aula Research:sta kertoi viime kampanjan jälkeen toteutetusta Paloturvallisuusviikon vaikuttavuustutkimuksesta. Aula Research toteutti vuodenvaihteessa kaksi tutkimusta, laadullisen tutkimushaastattelun yhteistyökumppaneille sekä kyselytutkimuksen kansalaisille.
Mäntylän mukaan valtaosa tutkimushaastatteluun osallistuneista koki, että Paloturvallisuusviikon tärkein suora vaikutus on se, että kampanja herättää ja aktivoi ihmisiä sekä saa ihmiset pohtimaan ja muuttamaan omaa toimintaansa. Miltei kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että Paloturvallisuusviikko on vaikuttava kampanja. Yhteistyön tiivistämistä entisestään yhteistyökumppaneiden kesken toivottiin.
– Yhdessä tekemällä resursseista saa enemmän irti, osallistujat totesivatkin kampanjapajassa.
Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1325 18–75-vuotiasta henkilöä ympäri Suomen. 36 % heistä vastasi kiinnittäneensä huomiota Paloturvallisuusviikko -kampanjaan. Mieleen kampanjasta oli erityisesti jääneet Päivä Paloasemalla -tapahtuma sekä palovaroittimet.
Kampanja innosti ihmisiä tekemään toimenpiteitä paloturvallisuuden edistämiseksi, mm. tarkistamaan palovaroittimet ja hankkimaan alkusammutusvälineitä.
Mäntylän mukaan Paloturvallisuusviikon huomanneiden parissa kiinnitetään muita enemmän huomiota arjen paloturvallisuuteen. Paloturvallisuusviikko on myös vaikuttanut asenteisiin. Paloturvallisuusviikon huomanneet uskovat muita enemmän voivansa itse ehkäistä kodin tulipaloja, ja he ovat myös muita useammin ryhtyneet konkreettisiin toimenpiteisiin paloturvallisuuden edistämiseksi.
– Vaikuttavuutta on aina vaikea osoittaa/mitata, joten hyvä, että sitä oli tutkittu, mielenkiintoista kuulla anti, yksi kampanjapajan osallistujista kommentoi.
Enemmän empatiaa viestintään
Pelastusylitarkastaja ja alan viestintäaktivisti Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta haastoi webinaarin osallistujia ja koko pelastusalan viestintää. Hän kannusti laittamaan omaa asiantuntijuutta likoon.
– Jos halutaan vaikuttavuutta, on laitettava itsensä likoon. Päälle liimatut kampanjat tunnistetaan. Empatialla ja vuorovaikutuksella on iso merkitys.
Leinosen mukaan palaute Paloturvallisuusviikosta on ollut tekijöiden puolelta positiivista ja Paloturvallisuusviikkoa on pidetty onnistuneena ja yhteistyötä hyvänä. Kehittämiskohteitakin kuitenkin löytyy. Leinonen kannustaakin miettimään vielä tarkemmin, mitkä ovat Paloturvallisuusviikon ydinviestit, ketä viesteillä halutaan tavoitta ja miten kampanjaan saataisiin lisää paikallisuutta mukaan.
– Hyvä kannustava alustus, vaikka haastoikin. Vanhojen käytäntöjen ja tapojen kyseenalaistaminen aina hyvä, se toivottavasti herättää ja saa uusiutumaan, eräs osallistujista kommentoi Leinosen puheenvuoroa.
Paloturvallisuusviikon tämän vuoden ensimmäinen kampanjapaja järjestettiin toukokuun alussa. Elo-syyskuun vaiheen kampanjapajassa käsitellään tulevan kampanjan aiheita ja työkaluja.