Palontorjuntatekniikan laitteistojen valvonnassa on noussut esille, että säännöllisiä testejä jätetään tekemättä ja havaittuja puutteita ei korjata. Jopa huoltoja jätetään osin väliin. Huollossa oikominen vaarantaa rakennuksessa olevien turvallisuuden ja antaa väärän kuvan laitteiston tilasta. Palontorjuntatekniikan laitteistoja ovat esimerkiksi paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot.

Palontorjuntatekniikan laitteistot varmistavat jokapäiväistä turvallisuutta monissa rakennuksissa, esimerkiksi toimistoissa, sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Lähtökohtana laitteistojen hyvälle huollolle on, että niiden kunnossapito-ohjelmaa noudatetaan.
Vuoden alusta voimaan tulleet palontorjuntatekniikkaa koskevat säädökset korostavat laitteistoja koskevaa osaamista ja suunnitelmallisuutta. Tarkastuslaitoksille on myös tullut uusia työkaluja valvontaan. Tämä on nostanut esille epäkohtia.
– Tarkastuslaitosten tekemissä tarkastuksissa on havaittu, että osa ylläpidon tehtävistä jätetään tekemättä ja puutteita korjaamatta. Huoltopäiväkirjoihin kirjoitetaan esimerkiksi toimenpiteitä ja koestuksia, joita ei ole tehty, palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo.
Jo aiemmin on ollut havaintoja siitä, että laitteistojen kunnossapito-ohjelmaa ei kokonaisuudessaan toteuteta. Asialle on saatu nyt vahvistus. Tarkastuksissa on huomattu, että aina hätäkeskusyhteyttä koskevia testejä ei ole tehty.
Havaitut puutteet koskevat jo käytössä olleita laitteita
– Havaitut puutteet liittyvät suurimmalta osin käytössä oleviin laitteistoihin. Tiedämme tämän siitä, että ongelmat nousevat esille nimenomaan määräaikaistarkastuksista, joita on tehty jo olemassa oleville laitteistoille, kertoo tarkastaja Petri Puttonen tarkastuslaitos Alarm Controlista.
Vastuu turvallisuudesta ja laitteistojen kunnosta on aina laitteiston omistajalla.
– Vastuuta ei voi ulkoistaa esimerkiksi ulkopuoliselle huoltofirmalle. Laiminlyöty huolto voi johtaa ikäviin yllätyksiin ja jopa pahimmillaan toiminnan keskeytyksiin, SPEKin Lehto muistuttaa.
Huoltopäiväkirjoihin on merkitty toimenpiteitä, joita ei ole tehty
Erityisen ongelmallisena tarkastuksissa on havaittu, että dokumentointiin on kirjattu toimenpiteitä, joita ei ole oikeasti tehty.
– Tarkastuksissa on tullut ilmi tapauksia, joissa huollon päiväkirjaan on merkitty esimerkiksi hätäkeskusyhteyden testaus. Kun asia on tarkastettu Hätäkeskuslaitokselta, on selvinnyt, että sitä ei ole tehty, sanoo tarkastaja Pekka Nissinen Kiwalta.
Tällainen tilanne on Nissisen mukaan huollon tilaajan kannalta huono, koska se antaa väärän kuvan laitteiston toiminnasta ja vaarantaa turvallisuuden.
Keskeinen puute on myös se, että aina hätäkeskukselle ei ole päivitetty laitteistojen hoitajien yhteystietoja.
Tapaukset tulevat nyt esille, kun valvontaan on saatu uusia työkaluja. Tarkastuslaitos pystyy nyt kysymään esimerkiksi laitteiston lokitietoja hätäkeskukselta.
Puutteellinen perehdytys on yksi mahdollinen syy
Puutteellinen perehdytys saattaa olla yksi syy siihen, miksi huollon ongelmia tulee tarkastuksilla vastaan. Perehdytyssuunnitelmat ovat merkittävässä roolissa laitteistojen ylläpidossa.
Perehdytys pitää muistaa myös uusien työntekijöiden ja ulkopuolisen huollon kanssa.
– Kun esimerkiksi laitteiston hoitaja vaihtuu, on uusi hoitaja perehdytettävä tehtäväänsä. Muutoin koestuksia sekä huoltotoimia voi jäädä tekemättä, Lehto sanoo.
Myös kokeneemmat ylläpitäjät eivät välttämättä aina hahmota, mikä kaikki on laitteiston huollon ja kunnon kannalta olennaista.
Perehdytyksen merkityksen on havainnut myös tarkastuslaitoksen edustaja.
– Välillä tarkastuskäynnillä joudutaan opastamaan ihan tavanomaisten kuukausikokeidenkin teossa, Puttonen kertoo.
Laitteistojen huollot jäävät harvoin kokonaan tekemättä
Tilanne ei ole kuitenkaan kokonaisuudessaan lohduton.
– Onneksi laitteistojen huollot jätetään harvoin aivan kokonaan tekemättä. Ongelmia on kuitenkin kunnossapito-ohjelman mukaisten tehtävien tekemisessä sekä laitteistoihin liittyvien yhteyksien varmistamisessa, Nissinen sanoo.
Tarkastukset ovat keskeinen työkalu laitteistojen turvallisessa käytössä, mutta liikaa ei kannata tuudittautua tarkastuslaitosten varaan.
– Tarkastus ei ole yhtä kuin huolto. Koskaan ei ole kuitenkaan myöhäistä laittaa asia kuntoon, Lehto kannustaa.