Palokuntanuorten leiri ei syntyisi ilman innostuneita aikuisia

Mutta mihin ihmeeseen palokuntaleirillä tarvitaan niin paljon aikuisia? Pitämään lapsia ja nuoria kädestäkö? No ehkä sitäkin, jos tarvetta ilmenee.

– Nuorimmat leiriläiset ovat 9 kuukauden ja 2 vuoden ikäisiä ja vanhin kahdeksankymppinen, kuvailee leirin tiedotuspäällikkö Camilla Volanen leiriläisten kattavaa ikähaitaria.

Tärkein homma aikuisilla on kuitenkin järjestää leirille oikeanlaiset puitteet leiritoiminnan toteuttamiseksi. Ja niitä puitteita on paljon! Ensinnäkin niihin kuuluvat erilaiset kurssit, sillä palokuntanuorten leirit ovat koulutusleirejä.

Kouluttajia tarvitaan paljon, kun palokuntanuoret jakautuvat ikätasoisesti kursseille. Nuorimmat suorittavat Alkukurssit (Aku 1 ja 2), joiden jälkeen he etenevät Tasokursseille (Taku 1–4).

Vihdin VPK:n Valtteri, 12, on Taku 2 -kurssilla ja Teemu, joka on melkein13, on Taku 3 -kurssilla. Kursseilla käydään läpi kansalaisen perustaitoja, kuten avun hälyttämistä, ensiapua ja alkusammutusta. Osaamista syvennetään iän karttuessa.

– Me ollaan käyty teoriaa ensiavusta ja yleisesti palokunnasta. Lisäksi on harjoiteltu alkusammutusta ja tehty solmuja, Valtteri kertoo.

– Meillä on ollut samoja juttuja, mutta enemmän ensiapua, esimerkiksi murtumia. On myös vinssattu autoja, valaisee Teemu Taku 3:n sisältöä.

Yli 15-vuotiaille on tarjolla toinen toistaan houkuttelevampia kursseja; ryhmänjohtaja-, tulitaistelija- ja vesipelastuskursseja sekä ensiavun jatkokurssi, varautumisen kurssi ja international rescue -kurssi. Koulutusjärjestelmästä vastaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, mutta osaavat kouluttajat tulevat palokunnista.

Nikkarointipaja on uusinta uutta leiritoiminnassa

Koulutuksen päätteeksi nuorille tarjotaan runsaasti vapaa-ajan aktiviteettejä, sillä eihän palokuntanuorten leiri voi olla pelkkää koulunkäyntiä.

Leirillä on parasta, kun ei olla koko ajan puhelimen näytössä kiinni, heittää Valtteri yllättävän kommentin, ja sehän johtuu tietysti siitä, että kavereiden kanssa on hauska kierrellä ympäriinsä tekemässä kiinnostavia juttuja, joita ei yleensä ole tarjolla. Puolivälissä viikkoa molemmat pojat kuittaavat lemppariksi jousiammunnan.

Tällä leirillä on mukana ihan uusikin aktiviteetti, nimittäin nikkarointi Niggarin pajassa. Pajan menusta nuori voi valita haluamansa tuotteen, jonka hän itse nikkaroi osaavien ohjaajien avustuksella. Pienten jääkaappimagneettien ja avaimenperien lisäksi voi valmistaa esimerkiksi riippukeinun tai tuolinkin.

– Mietittiin, että nuorille pitäisi saada leirille jotakin uutta. Kun kännykällä ollaan niin paljon, sen pitäisi olla jotain vastapainoa, sellaista, mitä voisi tehdä käsin, kertoo Mynttinen nikkarointipajan syntyideasta.
– Ja jotain, mitä voi ottaa mukaan, hän vielä täydentää.

– Lapset pääsevät itse tekemään ja käyttämään koneita, sanoo Mustonen ja esittelee akkuporakonetta ja sirkkeliä, jotka eivät tosiaankaan ole mitään tuikitavallisia välineitä nuorten elämässä.

”Minulla on vain viikon loma, mutta käytän sen täällä”

Palokuntanuorten leiri on monella tavalla katkos normaaliin arkeen, vaikka sitten kyseessä olisikin kesäloma-arki. Leirillä tapaa paljon kavereita, vanhoja ja uusia, ja tavanomaisesta poikkeava tekeminen rakentaa hienoja muistoja.

Turvassa eli turvallisuudesta vastaavassa toimistossa päivystäjänä toimiva Janne Mäenpää Vihdin VPK:sta oli junnuna leirillä joka vuosia. Niinpä hän ei ole malttanut jäädä leiriltä pois aikuisenakaan, vaikka useampi vuosi jäikin yhdessä vaiheessa väliin.

– Täällä on oikeasti kivaa. Kyllä tykkään, kun näen palokuntakavereita, joita ei muuten näe. Ja on tämä niin erilaista kuin normityö, kaivinkoneen kuljettajana siviiliammatissa toimiva Mäenpää tuumaa.

Pari leiriläistä tulee hakemaan Lataamoon unohtunutta kännykkää Turvan löytötavaroista. Mäenpää ohjeistaa poikia hyväntuulisen jämäkästi pitämään omaisuudestaan jatkossa parempaa huolta.

– Minulla on vain viikon loma, kun kesä on parasta maanrakennusaikaa, mutta käytän sen täällä, hän naurahtaa. Entä tuleeko Mäenpää leirille ensi kesänä?

– Kyllä varmaan tulen, ja Turvaan.

Vapaaehtoiset palokuntalaiset suunnittelevat kesän leirejä useita kuukausia ennen varsinaista H-hetkeä. Pistoliekki 2019 -leirin suunnittelu käynnistyi lokakuussa 2018. Intohimo kivan leirin järjestämiseen nuorille yhdistää leirin tekijöitä.

Lisää uutuuksia: paloauto, joka on radiostudio

Eräs omaa intohimoaan toteuttavista aikuisista on Ilkka Taivassalo Leppävaaran VPK:sta. Hän toi tänä vuonna ensimmäisen kerran paloautoon rakennetun radiostudionsa leirille. Leiriradiolla luodaan tunnelmaa ja sen kautta pidetään leiriväki ajan tasalla päivän tärkeistä tapahtumista. Aamulla leiriläiset herätetään aamumusiikilla ja illalla heidät saatellaan rauhoittumiseen iltasadun myötä.

Tähän mennessä leiriradiota on kuunneltu vain valtakunnallisilla suurleireillä, ja siitä on pidetty paljon. Siksi tuntui hyvältä ajatukselta tuoda se myös alueleirille.

– Nuorten palautteissa radio rankataan tosi korkealle, pitkään myös kouluttajana toiminutTaivassalo kertoo. – Koska se tuo lisäkustannuksia, sille pitää löytää paikkansa leirin toiminnassa. Kuulutukset ovat tärkeitä. Esimerkiksi ruokailuaikoina leiriradiossa ohjataan vain syömään eikä tehdä muuta sisältöä, jotta kaikki ryhmät osaavat mennä ruokailuun ajallaan.

Pistoliekki 2019 on vapaaehtoisten aikuisten järjestämä leiri palokuntanuorille niin kuin seitsemän muutakin leiriä, jotka on tänä kesänä järjestetty eri puolilla Suomea. Leireillä on useita toimintoja, kuten koulutus, (vapaa-ajan) ohjelma, järjestely, turvallisuus, keittiö, kanttiini, ensiapu, toimisto ja tiedotus.

Näillä toimialoilla palokuntien hyväntahtoiset, vapaaehtoiset aikuiset varmistavat onnistuneen leirin nuorille – monet heistä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Helena Grönstrand