Nuorten turvallisuuskilpailussa ennätysmäärä kisaajia – Osaisitko sinä vastata?

NouHätä-kilpailun karsintaan osallistui tänä vuonna yli 12 000 kahdeksasluokkalaista, mikä on kisahistorian ennätysmäärä.

– Turvallisuusosaamiselle on tulevaisuuden Suomessa kysyntää entistä enemmän. On tärkeää opettaa turvallisuutta nuorille, mutta kyllä aikuisetkin tarvitsevat samaa osaamista, kampanjaa pyörittävän SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä sanoo.

NouHädässä yläkoulujen kahdeksasluokkalaiset saavat tietoa muun muassa tulipalon välttämisestä, ensiavusta ja oikeasta toiminnasta hätä- ja häiriötilanteissa.

– Nuoret pärjäsivät digikarsinnassa hyvin. Monesti pohdin, osaisivatko aikuiset vastata yhtä hienosti, Sirkiä tuumii.

Nuorilta kysyttiin kisan digikarsinnassa 24 tiukkaa kysymystä. Olisitko sinä pärjännyt nuorten turvallisuuskisassa? Alla on neljä haastavaa kysymystä oikeine vastauksineen.

Miten palavan älypuhelimen voi sammuttaa?

Tässä on otteita nuorilta tentatuista turvallisuusasioista. SPEKin asiantuntijat ovat laatineet NouHädän karsintavaiheen kysymykset.

Tulipalon ehkäisy ja oikea toiminta tulipalossa on tärkeä osata. Joka vuosi Suomessa on tulipalo vajaassa 3000 kodissa.

Lähes kaikki nuoret tiesivät, että myös uudet kodinkoneet voivat syttyä.

Nuorille ei sen sijaan ollut tuttua se, että palavan kännykän voi upottaa sammuttamalla veteen. Se kannattaa tehdä vain, jos voi tehdä sen itseään vaarantamatta. Puhelimesta tuleva savu on myrkyllistä.

– Veteen upottaminen on oikeastaan ainoa keino sammuttaa älypuhelin. Akkulaitteet eivät sammu perinteisin menetelmin, Sirkiä toteaa.

Kysymys johtojen säilytyksestä aiheutti myös pulmaa.

– Ei tarvitse kuin kerran astua lattialla sen johdon päälle ja se voi seuraavalla kerralla syttyä palamaan. Johtoa kannattaa vaalia, se on monille elämänlanka nettiin ja someen. Eli käytä vain ehjiä johtoja ja pidä johdot ehjinä, Sirkiä sanoo.

Milloin kotivaraa saa käyttää?

Erityisen haastava nuorille oli kotivarakysymys. Siinä oli koko digikarsinnan matalimmat tulokset.

Kotivara tarkoittaa ruokaa, pullovettä ja tarvikkeita, joilla pärjää vähintään 72 tuntia häiriötilanteen aikana. Kotivaraan kuuluu sellaisenaan syötävää ja helposti ilman sähköä laitettavaa ruokaa.

Lähes kaikki nuoret käyttäisivät kotivaraa lakon tai pitkän sähkökatkon vuoksi, mutta empivät muita kohtia. Vain noin 7 prosenttia uskaltaisi ottaa kotivaran käyttöön isovanhempien kyläillessä tai jos vain tekee mieli.

– Tämä tieto kotivarasta ehkä hämmentää, että sitä saa käyttää koska vain. Moni selvästi luulee, että kotivara otetaan esille vain hankalissa tilanteissa.

Kyse ei ole kuitenkaan mistään erillisestä hätälaatikosta.

– Jos se olisi kaapin perälle unohdettava arsenaali, siinä voisi päiväykset helposti mennä. Idea onkin, että käytön jälkeen aina täydennetään kotivaraa, Sirkiä sanoo.

Millä rasvapalon voi sammuttaa?

Rasvapalot ovat tuhoisimpia keittiön tulipaloja. Niiden sammuttamista kannattaakin miettiä etukäteen jo ennen paistopuuhiin ryhtymistä.

Liedellä syttyvät palot ovat kotien yleisimpiä tulipaloja eikä niiden määrä tunnu laskevan. Jo pieni määrä ruoan seassa olevaa rasvaa voi aiheuttaa tulipalon.

– Luojan kiitos suurin osa nuorista tiesi, että rasvapaloon ei ehdottomasti saa laittaa vettä. Siitä voi tulla monen metrin roihu, Sirkiä sanoo.

Sen sijaan kolmannes nuorista ei keksinyt, että myös uunin peltiä voisi käyttää sammuttamiseen.

Voiko joditabletin ottaa joka aamu?

Vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa ilmaan voi vapautua radioaktiivista jodia. Jodin kertymistä kilpirauhaseen voidaan vähentää ottamalla lääkejoditabletti oikeaan aikaan.

– Onneksi hyvin harva nuori ottaisi joditablettia joka aamu mehun kera. Kaikki eivät kuitenkaan hoksaa, että se pitää ottaa vain viranomaisen määräyksestä.

42 prosenttia nuorista vastasi ottavansa joditabletin omatoimisesti, jos Euroopassa on ydinreaktorionnettomuus.

– Joditabletin tehokkuus riippuu oikeasta ajoituksesta, ja siksi se tulee ottaa vain viranomaisen kehotuksesta, Sirkiä neuvoo.

Joditablettien ottaminen koskee alle 40-vuotiaita ja raskaana olevia.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) koordinoi NouHätä!-pelastustaitokampanjaa. Palosuojelurahasto tukee kampanjan toteuttamista.

Medialle ja järjestöille:

SPEKin turvallisuusasiantuntijoiden apua esimerkiksi lehden tietovisan tekemiseksi saat SPEKin viestinnästä.