Uutiset

Vanhusten palvelutalon tulipalo Maaningalla 20 vuotta sitten käynnisti tärkeän kehittämistyön, joka jatkuu edelleen. Työtä on tehty eri yhteistyöryhmissä ja tuloksena on useita oppaita sekä muutoksia lainsäädännössä. Merkittävä saavutus on, että palvelutaloista ja hoito- ja hoivalaitoksista yli puolet on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla.

Vanhusten palvelutalon tulipalossa Maaningalla 20 vuotta sitten menehtyi viisi talon asukasta. Samoihin aikoihin noin kolmen kuukauden aikajänteellä tapahtui myös 17 muuta paloa vastaavissa taloissa. Maaningan tulipaloa kuvattiin Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksessa näin:

”Maaningan kunnan keskustaajamassa olevassa vanhusten palvelutalo Viljamissa syttyi lauantaina 4.12.1999 pian klo 23 jälkeen tulipalo. Palossa sai surmansa viisi palvelutalon asukasta. Palo sai alkunsa asunnosta 2. Tämän asunnon asukas paloi pahoin. Kahden vieressä olleen ja kahden vastapäätä käytävän toisella puolella olleen asunnon asukkaat ennättivät menehtyä häkämyrkytykseen ennen kuin heidät saatiin patioiden ovien kautta ulos.”

Kehittämistyön ensimmäinen kulmakivi oli vuonna 2002 julkaistu Turvallisuusselvityksen laadintaopas. Se oli tarkoitettu paloturvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon mm. vanhusten palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa.

– Maaningan palo toimi lähtölaukauksena pitkäjänteiselle ohjeistavalle toiminnalle, jota olemme tehneet tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Painopisteenä on ollut kohteiden oman toiminnan suunnitelmallisuus, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino.

Yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut määrätietoista. Erityisryhmien asumisturvallisuushanke käynnistettiin 2005. Siinä oli edustajat sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Kuntaliitosta, Kansanterveyslaitoksesta, pelastuslaitoksista ja SPEKistä.

Ihmisen erehtyväisyyskin on otettava turvallisuudessa huomioon

Hankkeen lopputuotoksena julkaistiin uudenlaista näkökulmaa edustava opas Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö. Sen kantavana ajatuksena oli ja on edelleen, että toimintakyvyltään rajoittuneen ihmisen kotiympäristö voidaan toteuttaa sellaisena, että asukkaan unohduksista tai erehdyksistä ei aiheudu onnettomuuksia. Esimerkiksi liesiturvatekniikka ehkäisee tulipalot, vaikka ruoka unohtuisi liedelle.

Erityisryhmien asumisturvallisuushankkeessa tuotettiin myös Asuntosprinkleriopas vuonna 2008. Lisäksi vuosien varrella on laadittu useita muitakin oppaita; Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa -opas 2012, Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 2014 ja Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden evakuointi -opas 2015.

Pelastuslain muutostyön yhteydessä lakiin kirjattiin velvollisuus poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta. Selvityksessä toiminnanharjoittaja kuvaa, miten asukkaat pääsevät itse tai autettuina poistumaan tulipalosta turvallisesti. Uusi pelastuslaki tuli voimaan 2011.

Väistämättä huomio kohdistui yhä voimakkaammin automaattisen sammutuslaitteiston eli sprinklerin etuihin. SPEKin hallitus linjasi 2013, että SPEK edistää automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöönottoa Suomessa. Sprinkler-teemalla tuotettiin yhteistyössä julkaisuja ja video sekä Sprinkler pelastaa -sivut. Lisäksi kerättiin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tietoa sprinklereiden toiminnasta asunnoissa, hoitolaitoksissa ja majoitusrakennuksissa sattuneista paloista.

Kun ihminen ei voi itse pelastautua

Automaattisesta sammutuslaitteistosta haettiin ratkaisua Maaningan palossa havaittuun ongelmaan, joka tutkintaselostuksessa todettiin näin: ”Pelastustoimien kannalta oli ongelmallista, että asukkaat eivät käytännössä kyenneet auttamaan itseään lainkaan.”

– Maaningan palosta käynnistynyt aktiivinen tiedon kerääminen nosti esille johtopäätöksenä palontorjuntatekniikan tärkeyden. Monesti hoitolaitoksissa pelastustoiminta ei olisi riittävän nopeaa ilman paloa tunnistavaa ja rajoittavaa tekniikkaa. Tästä syystä alalla on ryhdytty edistämään erityisesti automaattisten sammutuslaitteistojen yleistymistä, toteaa palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto SPEKistä, joka haluaa kuitenkin korostaa myös suunnitelmallisuuden merkitystä:

– Yksittäisenä ratkaisuna mikään tekninen toteutus ei korvaa suunnitelmallisuutta. Laitteiston avulla saadaan lisää turvallista toiminta-aikaa, mutta myös kohteen henkilökunta on toiminnan kannalta ratkaisevassa roolissa. Lisäksi laitteistot tarvitsevat ihmistä ylläpidossa, jotta ne toimisivat tarvittaessa kuten on tarkoitettu.

Lehto näkee, että ohjeiden tarve on edelleen olemassa, sillä nykyisin poistumisturvallisuus on otettava huomioon entistä kodinomaisemmissa kohteissa.

– Uudet ympäristöt ja toiminnan haasteet ovat ratkaistavissa, kun otettaisiin huomioon uusien tekniikoiden, kuten asuntokohtaisten sammutuslaitteistojen edut ja suunnitelmallisuuden ja erityisesti ennakoinnin tärkeys, Lehto korostaa.

Lisätietoja:

Asiantuntija Lauri Lehto, 040 358 3810
Vanhempi asiantuntija Ilpo Leino, 045 657 7290
https://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Paloturvallisuus/Sprinkler-pelastaa

Lue myös pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan blogi.

Kehittämistoimenpiteet Maaningan palon jälkeen:
  • Turvallisuusselvityksen laadintaopas (SPEK Opas 18, 2002)
  • Erityisryhmien asumisturvallisuushanke (2005)
    > Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -opas (SPEK, 2007)
    Asuntosprinkleriopas (SPEK, 2008)
  • Tosiasiaa sprinkleristä -julkaisu (SPEK)
  • Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa opas 2012 (SPEK Opas 26)
  • Automaattinen sammutuslaitteisto asumisen paloturvallisuuden parantajana -muistio (SPEK, 2012)
  • SPEKin hallituksen linjaus, että SPEK edistää automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöönottoa Suomessa 2013
    > Sprinkler pelastaa -sivut spek.fi-sivujen alle
    > Sprinklervideo (VTT:n tutkimukseen Asuntosprinklaus 3 liittyvä video)
    > Tiedonkeruuta automaattisten sammutuslaitteistojen toiminnasta asunnoissa, hoitolaitoksissa ja majoitusrakennuksissa sattuneista paloista.
  • Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas (SPEK Opas 31, 2014)
  • Pelastuslaitosten asettama poistumisturvallisuustyöryhmä 2014
  • Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden evakuointi -opas (SPEK Opas 35, 2015)
  • Viranomaisten vuosittainen raportti automaattisten sammutuslaitteistojen sammuttamista tai rajoittamista tulipaloista henkilöturvallisuuskohteissa (pelastuslaitosten kumppanuusverkosto).

Lue myös