Lisää asumisturvallisuutta monin keinoin
Ikäihmisten turvallista kotona asumista voi edistää monin eri tavoin: Lammin VPK:n vapaaehtoiset käyvät kartoittamassa kotien turvallisuutta ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella asuvien muistisairaiden on mahdollista saada käyttöönsä paikantava turvakello.
– Kyllä meidän kannattaa vaihtaa koko palovaroitin, sanoo Lammin VPK:n veteraaniosaston jäsen Olavi Aaltonen ja alkaa ruuvata Oili Saarisen, 86, olohuoneen katosta irti yli kymmenvuotiasta varoitinta.
Sillä aikaa, kun Aaltonen tekee työtään, VPK:n naisosaston jäsen Minna-Mari Ojamäki-Salminen käy yhdessä Saarisen kanssa keittiönpöydän ääressä lävitse asumisturvallisuuslomaketta, jonka avulla kartoitetaan kodin paloturvallisuus ja esimerkiksi valaistuksen riittävyys sekä liukastumiseen ja kaatumiseen liittyvät riskit parannusehdotuksineen.
Ojamäki-Salminen ja Aaltonen ovat vapaaehtoisia neuvojia, jotka käyvät kartoittamassa lammilaisten ikäihmisten kodeissa asumisturvallisuutta.
– Nämä opastetut neuvojat voivat asentaa palovaroittimia, vaihtaa niihin pattereita ja asentaa paristokoteloita, jolloin patterin vaihto käy asukkaalta tikkaille nousematta. Tärkeä osa käyntiä on asumisturvallisuuslomakkeen läpikäynti, sanoo Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä -hankkeen projektipäällikkö Kristiina Mattila-Nousiainen.
Lomake nostaa esille oleellisia asumisturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja tarjoaa myös parannusehdotuksia kohtiin, joissa havaitaan puutteita. Mattila-Nousiainen mainitsee erityisen tärkeänä tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien riskien havaitsemisen: runsaat tuhat yli 65-vuotiasta kuolee vuosittain näiden seurauksena.
Ennen toiminnan aloittamista neuvonnasta kiinnostuneet palokuntalaiset kävivät Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä -hankkeen järjestämän koulutuksen, jossa käytiin läpi paitsi riskikohdat ja niiden vähentäminen, myös luottamuksellisuus ja kunnioittava käytös ikäihmisen kotona.
Neuvojilla ei ole käynneillä viranomaisoikeuksia eikä -vastuita. Jos asunnosta paljastuu suuria paloturvallisuusriskejä, vapaaehtoisten ei tarvitse jäädä niitä tykönään pohtimaan, vaan he lähettävät palotarkastajalle tiedon kohteesta pelastuslain 42 pykälän mukaisesti. Jos neuvojille herää ylipäätään huoli asukkaan pärjäämisestä kotonaan, heitä on ohjeistettu ottamaan yhteyttä kunnan vanhuspalveluohjaajaan.
Asukkaan kotiin mennään aina kahden hengen voimin joko asukkaan, omaisen tai kotihoidon kutsusta. Neuvojat ovat pukeutuneet viralliseen palokunnan asuun ja pihaan tullaan palokunnan autolla. Myös kävijöiden yhteystiedot jätetään aina asukkaalle. Näillä keinoin pyritään kitkemään väärinkäytöksiä: varovaisuus on perusteltua, koska vanhusten luona on ajoittain kiertänyt valepalotarkastajia.
Turvallisuussuunnitelma ja -kysely auttavat varautumaan
Mattila-Nousiaisen vetämässä hankkeessa ovat mukana Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Savon pelastuslaitokset. Toukokuussa päättyvän kolmivuotisen hankkeen toiminta on ollut maksutonta kylille ja yhdistyksille. Pääosa kuluista on katettu Leader-rahoituksella eli EU:n myöntämällä maaseudun kehittämisrahalla.
Hankkeen aikana on asumisturvallisuuskartoittajien kouluttamisen lisäksi laadittu kylien turvallisuussuunnitelmia ja tuettu kylien yhteisten tilojen käyttöä luomalla selkeä malli ja ohjeistus kylätalojen pelastussuunnitelmia varten.
Lisäksi on paneuduttu varautumiseen. Esimerkiksi heinolalaisessa Pääsinniemen kylässä asuu iäkästä väkeä ja ambulanssin tulo sinne kestää parisenkymmentä minuuttia.
Kylällä tehty turvallisuuskysely toi esille, että olisi hyödyllistä varautua sydäninfarktien varalta. Kylätalolle hankittiin sydäniskuri Leaderista haetulla hankerahalla.
Kyläyhdistys ja Martat ovat katsoneet, että Pääsinniemessä kannattaa varautua myös pitkien sähkökatkosten varalta. Tämä hyödyttää paitsi vakinaisesti kylällä asuvia, myös Keskimmäisen rannoilla sijaitsevaa mökkiyhdyskuntaa.
Kylätalolle ollaan hankkimassa aggregaatti, jonka avulla pystytään käyttämään porakaivon vesipumppua ja kylmälaitteita. Kylätalon pakastimeen on hankittu yhden kylälounaan ainekset.
– Hankkeen tavoitteena on, että ihmisillä olisi perusvalmiuksia ja kotivaraa sillä hetkellä, kun jotakin tapahtuu, sanoo Mattila-Nousiainen.
Tekniikan avulla kotona voidaan asua turvallisesti ja pidempään
Mattila-Nousiainen on käynyt pitämässä myös kylien turvapäiviä. Niiden aikana käydään läpi muun muassa kotivara, varautuminen sisälle suojautumisineen ja asumisturvallisuus etenkin paloturvallisuuden näkökulmasta.
Hän esittelee kuulijoille aina esimerkiksi liesihälyttimen, joka on hinnaltaan edullinen turvatekijä. Se kiinnitetään magneetilla liesituulettimen alapinnalle, ja se varoittaa vaaratilanteesta liedellä ennen kuin tulipalo syttyy.
Käytännön harjoitteeksi kylät ovat voineet valita joko alkusammutuksen tai henkeä pelastavan ensiavun.
Turvallisuustietoja ja -taitoja on viety myös koululaisille yhdessä poliisin, Liikenneturvan, SPR:n, VR:n, Marttojen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä maanpuolustusnaisten kanssa.
Kun hanke päättyy toukokuun lopussa, pelastuslaitokset hakevat rahoitusta uudelle hankkeelle, jonka tavoitteena on lisätä sopimuspalokuntalaisten osallisuutta asuinalueensa turvallisuuteen.
– Mutta joka tapauksessa VPK:laiset, jotka ovat kouluttautuneet ikäihmisten asumisturvallisuuden kartoittajiksi, jatkavat toimintaansa, sanoo Mattila-Nousiainen.
