Liesiturvatekniikka on alihyödynnetty keino tulipalojen ehkäisyssä
Ruoanvalmistus on merkittävin asuntopalojen aiheuttaja. Liesipaloja voitaisiin ehkäistä tehokkaasti liesiturvatekniikan avulla, mutta sitä on käytössä vasta niukasti. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erikoistutkijan Tarja Ojalan tutkimusartikkelista, jossa asiaa tarkastellaan erityisesti toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten, kuten iäkkäiden, muistisairaiden, vammaisten ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten asumisturvallisuuden näkökulmasta.
Tehokkaimmin liesipaloja voidaan ehkäistä turvatekniikan avulla. Vaihtoehtoja ovat turvaliedet, liesivahdit ja liesihälyttimet, mutta nämä tekniset ratkaisut ovat tutkimuksen mukaan vielä alihyödynnetty mahdollisuus. Liesipaloissa kuolleiden ihmisten määrä on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa syttyy pelastustoimen PRONTO-tietokannan mukaan noin tuhat liesipaloa tai palovaarallista tilannetta vuodessa. Niistä jopa 95 prosentissa on syttymisen taustalla lieden käyttäjän virheellinen toiminta, kuten unohdus tai erehdys. Liesipaloja on pyritty vähentämään turvallisuusviestinnällä ja ohjeistamalla käyttäjiä, mutta niiden määrää ei ole saatu oleellisesti vähennettyä.
Liesiturvallisuuden ongelma korostuu kotona asuvilla ihmisillä, joiden toimintakyky on heikentynyt. Kun asuntopoliittisena tavoitteena on iäkkäiden ihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään, tulisi heidän asumisturvallisuutensa varmistaa käyttäjästä riippumattoman turvatekniikan avulla.
– Liesiturvatekniikkaa ei pidä tarkastella vain kansalaisten omaan harkintaan perustuvana mahdollisuutena. Toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten kotona asuminen mahdollistetaan kotiin annettavilla palveluilla. Turvatekniikka tulisi nähdä heidän asumisturvallisuutensa varmistajana ja viime kädessä sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin annettavien palveluiden osana, sanoo SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala.
Ojalan tutkimuksen lähteinä ovat aihetta käsittelevä kirjallisuus sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenille vuonna 2019 tehdyn kyselyn vastaukset.
Omavastuuosuus on usein esteenä liesiturvalaitteen hankinnassa
Toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten käytössä liesiturvatekniikkaa on käytössä niukasti, ja sen hyödyntäminen on jakautunut maassamme epätasaisesti. Tutkimuksen mukaan on olemassa alueellisia eroja, eroja sosiaali- ja terveydenhuollon hoivamuotojen välillä ja rahoituksellisia eroja. Tilanne näyttäisi olevan paras alueilla, joissa liesiturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyössä ja yhteishankkeissa, kuten Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla.
Liesiturvatekniikan hankkimista voi estää paitsi tiedon myös rahoituksen puuttuminen. Vaikka ostamiseen olisi mahdollista saada julkista rahoitusta, pienikin asukkaan omavastuuosuus voi olla este hankinnalle.
Esimerkiksi SuPerin kyselyaineiston mukaan kotihoidossa jopa 78 % näyttäisi maksavan itse tarvitsemansa turvatekniikan kokonaan tai osittain, kun vastaava osuus muissa hoivamuodoissa on 13 %. Muita hoivamuotoja ovat tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen.
– Jos ensisijaiseksi maksajaksi halutaan nähdä turvatekniikan tarvitsijat itse, ei oteta huomioon heikossa taloudellisessa tilanteessa eläviä ihmisiä. Kuitenkin turvalaitteesta on hyötyä myös esimerkiksi kiinteistön omistajalle ja yhteiskunnalle, kun tulipalo jää syttymättä, ihmishenget vaarantumatta ja isotkin taloudelliset vahingot aiheutumatta, Ojala painottaa.
– Ruotsalaistutkimuksen mukaan liesivahti estäisi noin 75 prosenttia liesipaloista johtuvista palokuolemista ja vammautumisista. Samalla se voisi tarkoittaa saman verran vähennystä liesipaloista, Ojala sanoo.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Pelastusopiston tuoreessa Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirjassa. Linkki vuosikirjaan on tämän artikkelin lopussa.
Tietoa turvaliedestä, liesihälyttimestä ja liesivahdista
Turvaliedellä tarkoitetaan sähköliettä, jossa on kellokytkin. Lieden käyttö edellyttää levyn virran päälle kytkemisen lisäksi kellokytkimestä ajan asettamista. Kun asetettu aika on kulunut, lieden virransyöttö katkeaa, ja levy jäähtyy. Turvamekanismi suojaa levyn päälle unohtamisesta syntyviltä vaaratilanteilta. Ajastin ei suojaa esimerkiksi väärän levyn kytkennän aiheuttamalta vaaralta, jos ajastin on päällä ja kuumenevalla levyllä tai sen läheisyydessä on palavaa materiaalia. Turvaliedessä ajastin on valmiiksi asennettuna, mutta tavalliseen lieteen voidaan asentaa myös ulkoinen ajastin. Asennuksen tekee sähköalan ammattilainen.
Liesihälytin on liesituulettimen alapintaan tai vastaavalle korkeudelle seinään asennettava laite, joka hälyttää lieden lämpötilan kohotessa merkittävästi. Turvallisuusvaikutus perustuu laitteen antamaan varoitusääneen ja lieden käyttäjän tai muun paikalla olevan reaktioon. Mikäli lieden käyttäjä ei ole paikalla, tai ei muusta syystä reagoi hälytysääneen, laite ei estä levyn kuumenemista eikä mahdollisen liesipalon syttymistä. Liesihälyttimen asentaminen ei edellytä erityisosaamista.
Liesivahti on kaksiosainen liesiturvalaite, joka ehkäisee aktiivisesti lieden ylikuumenemisen ja tulipalon, vaikka lieden käyttäjä ei olisi paikalla tai ei reagoisi hälytysääneen. Liesivahdin anturiosa asennetaan liesituulettimen alapintaan tai seinään kuten liesihälytin. Sen lisäksi lieden taakse sähkönsyöttöön kytketään ohjausyksikkö. Anturiosa seuraa lieden lämpötilaa, aikaa ja liikettä lieden ympärillä. Jos liesi kuumenee liikaa, anturi hälyttää. Jos lieden käyttäjä ei kuittaa hälytystä, liesivahti sammuttaa virran ja levy alkaa jäähtyä. Liesivahti reagoi ennen kuin levyn kuumeneminen on ehtinyt sytyttää mitään palamaan. Liesivahdin asentaa sähköalan ammattilainen.
