Korona-ajan asiointiapu ei ole edelleenkään helposti löydettävissä kuntien sivuilla. Jopa 37 % kunnista ei kertonut toukokuun lopussa nettisivujensa etusivuilla tai koronasivuilla avusta. Maaliskuussa luku oli 26 %. Vajaalla puolella kunnista (47 %) tieto avusta oli vasta kahden klikkauksen päässä etusivuilta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön selvityksen mukaan suuri osa kunnista kohdistaa korona-apuaan vain ikäihmiselle, vaikka muutkin kuten yksinhuoltajat voivat tarvita apua.
SPEK selvitti toukokuun lopussa, kuinka hyvin asiointiapu tai naapuriapu löytyy 100 erikokoisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan nettisivuilta. Sama selvitys tehtiin myös maaliskuun lopussa. Seuranta osoittaa, että tilanne on huonontunut.
”Tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, sillä moni kunta kertoi maaliskuussa korona-avusta nettisivuilla tiedotteen muodossa. Nyt ne ovat hautautuneet ajankohtaisempien uutisten alle”, johtava asiantuntija Kari Telaranta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo.
Vaikka koronarajoituksia on tällä hetkellä lievennetty, apua arjessa pärjäämiseen tarvitsevat yhä monet suomalaiset. Asiointiavulla voidaan ehkäistä koronan uutta aaltoa.
Myös allergiset voivat tarvita naapuriapua
Rajoitusten lieventyminen ei muuta kaikkien elämää. Apua ostosten teossa tai lääkkeiden hankkimisessa voivat tarvita esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvat yli miljoona suomalaista sekä karanteenissa olevat.
Kaikkien, joilla on mahdollisia koronavirusinfektioon sopivia oireita, tulisi pysyä poissa kaupoista. Voi olla vaikeaa tietää, onko kyseessä esimerkiksi allergia tai flunssa. Siksi THL:n mukaan kaikkien, joilla on sairastumiseen viittaavia oireita kuten hengitystieoireita, olisi suositeltavaa välttää julkisissa tiloissa liikkumista. Arjen pitäisi silti rullata samalla.
Myös monet lapsiperheet ja erityisesti yksinhuoltajat voivat tarvita apua.
”Lapsiperheet ovat olleet koronan takia tiukoilla ja arki on haastavaa. Pienet asiat voivat olla hyvin merkittäviä, se voi olla apua kaupassa käyntiin tai ihan kysyminen ”mitä sinulle kuuluu?”, toteaa Pelastakaa Lasten valmiudesta vastaava johtaja Riitta Kauppinen.
60 % selvitetyistä kunnista kohdisti korona-avun nettisivuillaan vain ikäihmisille
Selvityksessä mukana olleista sadasta kunnasta vain 40 kohdisti viestin arkiavusta muillekin kuin senioreille. Edes kaikki isot kaupungit eivät huomioi viestinnässään muita avuntarvitsijoita.
”Monen kunnan sivuilla korona-ajan asiointiavusta puhutaan ikäihmisten apuna. Alle 70-vuotiailla voi olla siksi korkea kynnys pyytää apua, sillä suomalaiset ovat tottuneita pärjäämään. Kaikkien apua tarvitsevien olisi tärkeä tuntea, että he saavat pyytää apua arjen asioiden hoitamiseen”, Kari Telaranta sanoo.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan yli puolet kunnista soitti ikäihmisiä läpi keväällä avun tarjoamiseksi. Puhelinsoitot eivät kuitenkaan välttämättä tavoita kaikkia, ja myös avuntarvitsijoiden läheiset saattavat etsiä tietoa arkiavusta netistä.
Yhdistysten ja seurakuntien tarjoamasta naapuriavusta ei kerrota monen kunnan nettisivuilla
Koronan suvantovaihe tarjoaa kunnille nyt mahdollisuuden organisoida korona-apu tai naapuriapu entistä tehokkaammin. Kuntien resurssien helpottamiseksi on hyvä selvittää paikallisten toimijoiden kuten yhdistysten ja seurakuntien mahdollisuus naapuriavun antamiseen.
Yksinkertaisimmillaan kunnan ja yhdistyksen yhteistyö voi olla sitä, että kunta viestii yhdistyksen tarjoamasta naapuriavusta selkeästi nettisivuillaan. Tällä hetkellä monet kunnat kertovat SPEKin selvityksen mukaan lähinnä kunnan omasta asiointiavusta.
Avun tarjoajien ja tarvitsevien kohtaaminen ei ole kiinni vain viestinnästä. Myös asenteella on merkitystä.
”Korona-aikaan kehtaaminen on tärkeä taito, jolla voidaan ehkäistä taudin leviämistä. Uskalla pyytää ja vastaanottaa apua. Se on yksi tapa suojella itsesi lisäksi muita”, Telaranta kannustaa.
Ohjeita korona-ajan naapuriapuun
SPEK julkaisi aiemmin keväällä Eläkeliiton kanssa Näin annat naapuriapua turvallisemmin -ohjeet korona-ajalle suomeksi ja ruotsiksi.