Blogi: Voiko ”Sinä pelastat” olla paloturvallisuusilmiö?

Pasi Anteroinen Liikenneturvasta muistutti Turvallisuusviestinnän opintopäivillä Jyväskylässä, että pelkällä massamedian käytöllä ei kampanjoinnille saa vaikuttavuutta eikä myöskään pelkällä säädösten noudattamisen valvonnalla. Sen sijaan näiden kahden yhdistelmällä voidaan muuttaa ihmisten toimintaa.

Liikenneturvalla yhteistyökumppaneineen on tästä kokemusta. Ne ovat kampanjoineet pitkäjänteisesti teiden turvallisuuden parantamiseksi. Poliisi on hoitanut valvontapuolen. Vaikuttavuus näkyy selkeimmin liikennekuolematilastoissa. Kuolemantapaukset ovat vähentyneet yli tuhannesta pariin sataan muutamassa vuosikymmenessä.

No, samaahan me voimme soveltaa myös pelastusalalla. Saadaan palokuolemaluvut vielä nykyistäkin alhaisemmiksi ja moni koti säästyy tuholta. Paitsi että eihän se juuri aivan samalla tavalla meillä pelastuspuolella sujukaan.

Me SPEKissä koordinoimme vaikkapa Paloturvallisuusviikkoa, jota on tekemässä usea toimija joka vuosi. Myös pelastusalan viranomaiset ovat aktiivisina mukana kampanjoinnissa, mutta heilläpä ei olekaan samanlaista valvonnallista mahdollisuutta kuin poliisilla. Poliisi kyllä kirjoittaa pikavoiton ylinopeudesta tai turvavyön käytön laiminlyönnistä. Palotarkastaja sitä vastoin ei mene ihmisten kotiin ja kirjoita rikemaksua toimimattomasta palovaroittimesta tai talouspaperirullasta vaarallisen lähellä liettä.

(Tämän tekstin tarkoitus ei ole pohtia sitä, mitä se kertookaan meistä ihmisistä, että tarvitsemme turvallisuusinformaation lisäksi valvojan ja sakon uhkan, ennen kuin suostumme muuttamaan käyttäytymistämme. Niinpä en ihmettele asiaa tätä sulkulauseketta enempää.)

Koska kodin paloturvallisuusrikkomuksesta ei saa rapsuja, niin voisiko kampanjointia tehostaa. Kampanjointi on viime vuosina hankaloitunut sikäli, että mediakenttä suorastaan riekaloituu jatkuvasti. Ei voi ostaa Reklaamitelkkari Oy:ltä sellaista mainospaikkaa, josta koko kansakunta näkee pelastusalan viestin. Mitä voimme tehdä?

Turvallisuusviestinnän opintopäivillä puhuttiin ilmiöistä. Mikä on ilmiö, ja miten sellainen saadaan aikaiseksi?

Nyhtökaura tuli taannoin kauppaan, ja sen myynti sinkoutui uskomattomaan lentoon. Kaikki tiesivät, mitä nyhtökaura on, vaikka eivät sitä maistaneet. Onko niin, että jostain syystä kulttuuri eli riittävä määrä ihmisiä odotti tietämättään juuri tällaista tuotetta.

Liikenneturvallisuuteen liittyvä ilmiö ovat kaupunkipyörät ja tänä keväänä sähköpotkulaudat. Keltaisilla fillareilla tai pienipyöräisillä potkulaudoilla mennään ympäri kaupunkia huimaa vauhtia. Kypärättä totta kai. Ilmiö saattaa tuoda mukanaan myös turvallisuushaasteen.

Milloin jostain paloturvallisuutta edistävästä asiasta tulisi ilmiö?

Turvallisuusviestinnällä on onnistumisia. NouHätä! on kasvanut suurimmaksi yhdelle ikäryhmälle peruskoulussa toteutettavaksi kampanjaksi. Se tavoittaa 80 prosenttia kahdeksasluokkalaisista ja on aivan varmasti parantanut turvallisuutta Suomessa. NouHädässä on myös ilmiömäisiä ominaisuuksia. Kukaan ei taida enää edes tietää, kumpi oli ennen, lausahdus ”nou hätä” vaiko kampanja.

Toinen onnistuminen on ollut SPEKin ensimmäisen päivän palovaroitinkampanja kaikilla kaupallisilla radiokanavilla. Kampanjan idea oli äärimmäisen simppeli. Lyhyet spotti kehotti massamedian eli radion välityksellä ihmisiä testaamaan palovaroittimiensa toiminnan juuri nyt. Ja kyselytutkimusten mukaan ihmiset testasivat. Jopa puolet radiospotin kuulleista sanoi kiivenneensä katonrajaan painamaan palovaroittimen testinappulasta. Se ei ehkä ollut varsinaisesti ilmiö, mutta olipa Suomen tehokkain radiokampanja.

Radiokampanjassa oli ominaisuus, jota hyvältä kampanjalta edellytetään. Radiospotissa oli selkeä kehotus. Testaa palovaroittimesi nyt! Jos siis kampanja ei voi tukeutua vaikuttavuuden lisäämiseksi tiukkaan viranomaisvalvontaan, on viesti saatava niin selkeäksi, että jokainen sen ymmärtää sen ja voi toimia kehotteen mukaisesti.

Ihmisen täytyy saada semmoinen fiilis, että asia on tärkeä. Minä testaan kotini palovaroittimieni toiminnan; minä pelastan!

Paloturvallisuusviikko lanseerasi jo toissa vuonna uuden sloganin: ”Sinä pelastat.” Lause ei täsmälleen ottaen ole kehotus. Mutta kyllä se mahdollistaa ihmiselle sankarin roolin. Se olet juuri sinä, joka pelastat tekemällä tärkeitä, turvallisuutta parantavia asioita. Sinä voit testata oman kotisi tai Kalle-enon palovaroittimet. Sinä voit sammuttaa palonalun koulun vessassa.

Tai sinä voit siirtää muovipurkin liedeltä.

Hyvä slogan ei vielä riitä. Se täytyy saada tunnetuksi. Tämän vuoden Paloturvallisuusviikon teemana on liesiturvallisuus siitä perin yksinkertaisesta syystä, että kolmannes kotien tulipaloista johtuu lieden käyttämisestä väärin. Miten sinä tai sinun organisaatiosi on mukana muistuttamassa ihmisiä lieden turvallisesta käytöstä? Miten sinä olet tekemässä Sinä pelastat -sloganista ilmiötä? Sinä pelastat kertomalla ihmisille, että sinä pelastat.

Kyllähän ”Sinä pelastat” -lausahduksessa on samaa potentiaalia kuin ”nou hädässä” ja Liikenneturvan sloganissa ”Jos otat, et aja. Jos ajat, et ota.” Sitä paitsi ”Sinä pelastat” ei ole kielto taikka käsky. ”Sinä pelastat” on mahdollisuus!

Juha Hassila
turvallisuusviestinnän asiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö