Blogi: Hallitusohjelma hyvin linjassa SPEKin tavoitteiden kanssa

Asuntopolitiikan osana erityisryhmien asuminen on nostettu omaksi kehityskohteekseen, jonka yhtenä toimenpiteenä on ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma. Samaan yhteyteen on myös kirjattu tavoite kehittää ikääntyneiden asumisen hyviä ratkaisuja.

Erityisen kiitoksen ansaitsee kuitenkin se, että ikääntyneiden ja muistisairaiden erityistarpeet ja erityisesti turvallisuus mainitaan erikseen. Vaikka ajamaamme asumisen turvallisuuden kärkihanketta ei suoraan hallitusohjelmasta löydykään, muodostavat nyt kirjatut linjaukset hyvän kehyksen myös erityisryhmien asumisen turvallisuuden kehittämiselle.

Toisena kärkenä ajamaamme vapaaehtoistoiminnan strategiaa ei hallitusohjelmasta löydy, mutta mm. vapaaehtoistoiminnassa saadun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on mainittu yhtenä nuorten osallisuuden edistämistä koskevana linjauksena. Samassa on myös asetettu tavoitteeksi koulujen ja järjestöjen yhteistyön edistäminen. Nämä istuvat hyvin mm. pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä NouHätä!-kampanjassa tehtävään kouluyhteistyöhön.

Vaikka vapaaehtoistoiminnassa saadun osaamisen tunnistaminen on hallitusohjelmassa linkitetty juuri nuorisopolitiikkaan, palvelee se myös aikuisväestöä, jonka osaamista koskevat kehittämistavoitteet löytyvät enemmänkin työvoimapolitiikan lohkolta. Ristiin peilaamalla synergiat kyllä löytyvät, ja yhdellä sektorilla tehtävä työ tukee myös muiden sektoreiden työtä.

Pelastustoimen osalta hallitusohjelman on asetettu runsaasti kehittämistavoitteita. Nämä ovat kaikki hyviä ja linjassa myös omien tavoitteidemme kanssa. Sisäisestä turvallisuudesta tehdään erillinen selonteko, mikä on pelastustoimen kannalta perusteltu linjaus. Edellisen selontekokierroksen yhteydessä oli havaittavissa kiistaa sisäisen turvallisuuden selonteon asemasta ja suhteesta ulko- ja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin.

On kuitenkin varsin selvää, että sisäiseen turvallisuuteen liittyy lukuisia sellaisia ulottuvuuksia, jotka putoavat perinteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ulkopuolelle ja näin ansaitsevat oman selontekonsa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyä koskeva rooli. Muilta osin pelastustoimen siirto maakuntien vastuulle on selkeä linjaus. Samoin pelastustoimen ja siviilivalmiuden tutkimis- ja kehittämispanokset ovat tervetullut lisä. Nähtäväksi toki jää minkälainen rahoitus tälle sektorille on konkreettisesti luvassa ja kuinka se kanavoidaan.

Pelastuslain uudistus kuuluu SPEKinkin ajamiin tavoitteisiin, ja hallitusohjelmakirjaus perusteellisesta selvityksestä on hyvä. Tulemme osaltamme panostamaan tähän taustatyöhön , erityisesti kartoittamaan jäsenistömme ja muiden sidosryhmiemme odotuksia ja näkemyksiä lain uudistustarpeista.

Hallitusohjelmassa on nostettu erikseen sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen. Tavoite on tärkeä ja kriittinen koko pelastustoimen järjestelmän kannalta. Jatkovalmistelussa on tärkeää, että sopimuspalokuntatoiminnan perustana oleva vapaaehtoistoiminta saa ansaitsemansa huomion ja myös sen kehittäminen huomioidaan osana sopimustoiminnan kehittämistä. Tähän tulemme osaltamme vaikuttamaan.

Ei kuitenkaan niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Haasteellisimpia kirjauksia hallitusohjelmasta löytyy asuntopolitiikan lohkolta, missä väestönsuojien rakentamiskustannuksia koskeva selvitys sekä puurakentamisen paloturvallisuusvaatimusten keventämisen selvittäminen on kirjattu erikseen tavoitteiksi.

Väestönsuojien osalta on pienoinen pettymys, että keskustelu näyttää jälleen rajautuvan väestönsuojien rakentamiskustannuksiin. SPEK on useaan otteeseen tuonut esille sen, ettei suojarakentaminen ole muusta varautumisestamme erillinen ilmiö, ja että suojarakentamisesta tulee päättää osana laajempaa väestön suojaamisen linjausta. Tällaisessa yhteydessä myös rakentamiskustannusten tarkastelu on perusteltua optimiratkaisun löytämiseksi. Ei kuitenkaan tästä yhteydestä erillisenä.

Puurakentamisen osalta erityisesti paloturvallisuusmääräysten nostaminen silmätikuksi on huono kirjaus, ja sen tarkkuus hiukan ihmetyttää. Rivien välistä onkin luettavissa vahvaa vastustusta nykymääräyksiä kohtaan, mikä taas enteilee asialle riitaisaa käsittelyä. Asiaa toivottavasti voidaan kuitenkin tarkastella ratkaisukeskeisesti, vastakkainasettelut välttäen.

Ratkaisu voi itse asiassa löytyä hallitusohjelmasta itsestään ja vieläpä asuntopolitiikan lohkosta, missä toisaalla puurakentamisen edistämiselle asetetaan suuria toiveita: ”Edistetään puurakentamisen osaamista ja täydennyskoulutusta rakennusalalla sekä puurakentamisen tutkimusta, tuotekehitystä ja vienninedistämistä”. Tuskin lienee kenenkään tavoite tai intressi tuottaa paloturvatonta puurakentamista. Kun paloturvallisuus keskeisesti liittyy juuri puurakentamiseen, on perusteltua, että tutkimus- ja kehityspanoksia suunnataan myös puurakentamisen teknisen ja rakenteellisen suojauksen kehittämiseen. Tämä saa varmasti tukea myös vientinäkökulmasta.

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta on laaja ja paikoin melko yksityiskohtainen kokonaisuus. Ensi lukemalla kokonaisuus vaikuttaa kuitenkin hyvältä ja on monessa suhteessa linjassa omienkin tavoitteidemme kanssa. Hallitusohjelman julkistaminen näin kesän korvalla ajoittuu myös hyvin toimintamme suunnittelun kannalta; olemme juuri viemässä eteenpäin strategiamme toimeenpanoa ja valmistautumassa ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaan. Hallitusohjelmaluonnos antaa osaltaan hyvät perusteet tälle työlle ja voimme erinomaisesti tarttua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kuin myös varautua mahdollisiin haastekohtiin.

Karim Peltonen
Johtaja
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö