Tulipalossa on vain minuutteja aikaa – asumisyksiköiden poistumisturvallisuuden taso vaihtelee alueittain
Poistumisturvallisuus on keskimäärin hyvällä tasolla hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasunnoissa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria eikä asukkaiden toimintakykyyn liittyviä riskejä aina tunnisteta. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta selvityksestä, jossa kartoitettiin poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden tilaa.
Suomessa on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut tuhoisia tulipaloja hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasunnoissa. Vaikka tulipalot eivät ole yleisiä, seuraukset voivat olla vakavia.
– Poistumisaikaa on vain muutama minuutti, ja asukkaat tai potilaat ovat usein riippuvaisia henkilökunnan avusta, muistuttaa hankevastaava Outi Ronkainen SPEKistä.
Suomessa erilaisten asumisyksiköiden ylläpitäjän velvoitteena on laatia poistumisturvallisuusselvitys. Sen tavoitteena on varmistaa, että asujat voivat itsenäisesti tai autettuna poistua turvallisesti hätätilanteessa, kuten tulipalossa.
Ronkainen kartoitti näiden kohteiden kokonaiskuvaa Suomessa. Selvityksessä tunnistettiin yli 4 000 poistumisturvallisuusselvitysvelvollista kohdetta 20 hyvinvointialueelta. Selvityshanke toteutettiin Palosuojelurahaston rahoituksella.
Asukkaiden toimintakyky vaikuttaa poistumisturvallisuuteen
Pelastusviranomaisten arvion mukaan poistumisturvallisuus oli hyväksyttävällä tasolla keskimäärin 77 prosentissa kohteista.
Selvitysvelvollisia kohteita ovat muun muassa sairaalat, ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt, yhteisöllisen asumisen kohteet, ammatilliset perhekodit ja erityisryhmien oppilaitokset. Ikääntyneet muodostivat selvityksen suurimman yksittäisen asiakasryhmän.
– Asukkaiden toimintakyky voi vaihdella esimerkiksi lääkityksen tai sairauden etenemisen myötä. Toimintakyky ja sen moninaisuus täytyy huomioida poistumisturvallisuudessa, Ronkainen painottaa.
Poistumisturvallisuuden arvioinnissa on suuria alueellisia eroja
Poistumisturvallisuusselvitysten arvioinnissa havaittiin merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi Kainuussa 99 prosenttia selvityksistä arvioitiin hyväksyttävälle tasolle, kun Lapissa osuus jäi 33 prosenttiin.
Eroja selittävät erilaiset tulkinnat siitä, milloin poistumisturvallisuusselvitys katsotaan hyväksytyksi ja millaisista kohteista selvitys tulee laatia.
Rakennuksen käyttötarkoitus määrittää sen, tarvitaanko kohteeseen poistumisturvallisuusselvitys.
– Esimerkiksi lastensuojelun yksikkö tai ammatillinen perhekoti voi toimia tavallisessa asuintalossa. Poistumisturvallisuusselvityksessä ratkaisevaa ei ole rakennuksen ulkonäkö, vaan mihin sitä käytetään, Ronkainen huomauttaa.
Sammutustekniikka yleistyy, mutta kotona vastuu jää asukkaalle
Edelliseen, noin kymmenen vuotta sitten tehtyyn selvitykseen verrattuna automaattiset sammutuslaitteistot ovat yleistyneet. Tuoreessa selvityksessä havaittiin, että automaattinen paloilmoitin ja sammutuslaitteisto löytyy 68 prosentista kohteista.
Vaikka tekninen turvallisuus on parantunut, Ronkainen nostaa esiin poistumisturvallisuuden, ikääntymisen ja kotona asumisen haastavan yhtälön.
– Tavoitteena on, että kotona asuttaisiin mahdollisimman pitkään. Mutta kun toimintakyky heikkenee, miten silloin pystyy toimimaan itsenäisesti hätätilanteessa tai poistumaan riittävän nopeasti? hän pohtii.
