Palokuntien toiminnan vaikutuksia ei mitata tarpeeksi – uusi selvitys tarjoaa ratkaisuja
Vapaaehtoisten palokuntien toiminta tuottaa yhteiskunnalle miljardihyödyn, mutta sen vaikuttavuutta ei vielä mitata tai hyödynnetä riittävästi. Sosped Keskuksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön uusi selvitys osoittaa, että vaikuttavuustieto voisi tuoda merkittäviä hyötyjä palokuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön sekä rahoitusmalleihin.
– Palokuntatoiminnasta kerätty vaikuttavuustieto kaipaa vahvistamista. Ilman mitattua ja näkyväksi tehtyä tietoa sopimuspalokuntien tekemä työ jää helpommin marginaaliin, toteaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatinen.
Uusi Palokuntatoiminnan kehittäminen vaikuttavuustiedon avulla -selvitys tuo esiin, että palokuntien vaikuttavuustieto auttaisi toiminnan, rahoituksen ja yhteistyön suunnittelussa sekä alueellisesti että kansallisesti. Vaikuttavuustiedolla tarkoitetaan tietoa muutoksesta, jonka toiminta saa aikaan.
– Jos palokuntalaisten suoriutumista erilaisissa onnettomuustehtävissä seurattaisiin nykyistä tarkemmin, voisimme varmistaa, että osaaminen on parhaalla mahdollisella tavalla käytössä. Samalla saisimme arvokasta tietoa siitä, millaisia erityiskyvykkyyksiä eri palokunnissa on, Jaatinen pohtii.
Mitattava tieto auttaa rahoituksessa ja yhteistyössä
Tuoreen selvityksen suositukset liittyvät kolmeen kokonaisuuteen: tietopohjan vahvistamiseen, sääntelyn tarkasteluun ja rahoitusmallien uudistamiseen.
– Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi palokuntien HAKA-järjestelmään tehtyjen kirjausten johdonmukaisempaa käyttöä tai sitä, että rahoituksessa otetaan huomioon palokuntien rooli poikkeus- tai häiriötilanteissa, Jaatinen kuvailee.
Koska sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja turvallisuustilanne on heikentynyt, palokuntien yhteistyötä viranomaisten kanssa tulisi kehittää.
– Raportissa mainitaan ajatus hyvinvointialuekohtaisesta ”minimivalmiudesta”. Sillä voitaisiin varmistaa, että pelastuslaitoksilla ja palokunnilla on riittävät resurssit vastata yllättäviin tehtävämäärien nousuihin, Jaatinen kertoo.
Selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen, 35 asiantuntijahaastatteluun ja kahteen moniammatilliseen työpajaan.
Palokunnat tuottavat yhteiskunnalle miljardihyödyn
Vuonna 2023 julkaistu palokuntatoiminnan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten SROI-arviointi osoitti palokuntien hyödyn ensimmäistä kertaa euromääräisesti.
SPEKin ja Sosped Keskuksen selvityksen mukaan yhteiskunta hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta noin 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta.
Laskelmien pohjalta SPEK on tuottanut alueellisen vaikuttavuustyökalun, jonka avulla palokunnat voivat osoittaa oman toimintansa arvon. Luvut perustuvat HAKA-järjestelmään tehtyihin kirjauksiin.
– Palokuntien alueellinen vaikuttavuustyökalu on esimerkki siitä, että palokuntien vaikutuksista on mahdollista tuottaa mitattavaa ja alueelliset erot huomioivaa tietoa, Jaatinen toteaa.
SPEKin ja Sosped Keskuksen tekemät selvitykset koskevat vain vapaaehtoista ja sivutoimista palokuntatoimintaa eli sopimuspalokuntia ja harrastustoimintaa, ei pelastuslaitoksia. Selvitykset on rahoittanut Palosuojelurahasto.
