Yksi asuntopalo voi pahimmillaan tuhota koko rivitalon – ullakoilla piilee vakava paloriski
Rivi- ja pientaloissa syttyy Suomessa vuosittain noin 1500 tulipaloa. Jos palo pääsee leviämään ullakolle, seurauksena on usein koko rakennuksen tuhoutuminen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön uusi opas auttaa rivi- ja paritalojen asukkaita ja omistajia tunnistamaan ullakon palo-osastoinnin puutteita ja parantamaan rakennusten paloturvallisuutta. LähiTapiola on rahoittanut oppaan valmistelutyötä.
Rivitalojen tulipaloista noin neljä viidestä syttyy rakennuksen sisällä ja yksi viidennes rakennuksen ulkoseinän lähellä.
Rakennuksen sisällä syttynyt palo voi levitä ullakolle esimerkiksi avoimen ulko-oven tai rikkoutuneen ikkunan kautta. Rakennuksen ulkopuolella syttynyt palo puolestaan voi edetä seinärakenteita pitkin tai kipinä voi kulkeutua ilmavirran mukana räystään kautta ullakolle.
Kun palo tai kuumat savukaasut leviävät ullakkotilaan, yhtenäinen ullakko täyttyy savusta nopeasti. Pahimmillaan koko ullakkotila syttyy palamaan.
– Jos palo pääsee leviämään ullakolle, on lopputuloksena usein koko rakennuksen tuhoutuminen, kiteyttää SPEKin vanhempi asiantuntija Ilpo Leino.
Pienikin rako voi tehdä osastoinnista hyödyttömän
Rivi- ja paritaloissa ullakon palo-osastoinnin tehtävänä on estää palon leviäminen rakennuksen päästä päähän. Tiivis ja eristävä palo-osastointi jakaa ullakon osiin niin, että palo ja kuumat savukaasut eivät pääse etenemään.
– Polttavan kuuma savu pääsee jo sormenpäätäkin pienemmästä reiästä leviämään seinän toiselle puolelle. Silloin koko rakenne on tehty turhaan, Leino huomauttaa.
Vanhat määräykset näkyvät yhä rakennuskannassa
Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät ullakon osastointia huoneistoittain vesikatteeseen saakka. Määräykset eivät kuitenkaan ole takautuvia, ja vuoteen 1990 asti asuinrakennuksissa sallittiin yhtenäinen, enintään 400 neliömetrin kokoinen ullakkotila.
– Moni rivi- tai paritalon asukas ei välttämättä tiedä, miten ullakko on rakennettu tai estääkö se palon leviämisen. Puutteet tulevat usein esiin vasta tulipalon yhteydessä, Leino toteaa.
Ullakon paloturvallisuutta voi arvioida itse
Pelastuslaitokset valvovat rakennusten paloturvallisuutta palotarkastuksilla, mutta asuinrakennusten valvontaväli on tyypillisesti 10 vuotta. Lisäksi osa pelastuslaitoksista käyttää itsearviointimenettelyä, jossa kiinteistön omistaja arvioi kohteen turvallisuutta itse.
SPEKin uuden Pientalon ullakon paloturvallisuus -oppaan ja tarkistuslistan avulla asukkaat, taloyhtiöt ja kiinteistön omistajat voivat arvioida ullakon palo-osastoinnin toimivuutta omatoimisesti. Havaitut puutteet kannattaa käydä läpi rakennusalan ammattilaisen kanssa.
– Palotarkastuksia tehdään harvoin, joten kannattaa selvittää, millaisessa kunnossa ullakon palo-osastointi on. Monia puutteita voidaan korjata, kun ne tunnistetaan ajoissa, Leino kannustaa.
LähiTapiola on rahoittanut oppaan valmistelutyötä. Ohje pohjautuu vuonna 2025 tehtyyn selvitykseen, jossa tutkittiin rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuutta. Selvityksen teki Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) yhteistyössä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja paikallisten pelastuslaitosten kanssa.
