Paloturvallisuusviikko ja NouHätä! – Pitkä tie vaikutelmista vaikuttavuuteen
Kaikkinaisten toimien vaikuttavuudesta puhutaan nykyään paljon. Vaikuttavuutta yritetään selvittää monista syistä. Sillä perustellaan toiminnan olemassaolo, jotta saadaan rahoitusta, yhteistyökumppaneita ja muita resursseja. Niin myös paloturvallisuuskampanjoinnissa. Onko turvallisuusviestinnällä yhteiskunnallista merkittävyyttä?
Kun SPEKin kampanjatiimi marras-joulukuun vaiheessa seuraa Paloturvallisuusviikon mediaosumia ja somenäkyvyyttä, syntyy vaikutelma siitä, miten kampanja etenee. Vaikka osumista ja näkyvyydestä saa numerotietoakin, niin osin fiilispohjalla mennään. Vaikutelma siitä, meneekö hyvin vaiko huonosti, on tietenkin usein vahvasti oikeansuuntainen ja vaikutelmaa on tärkeätä seurata. Sen avulla voimme tarvittaessa suunnata käynnissä olevaa kampanjaa toisin. Millaista viestiä lähetämme kentälle? Mihin kannustamme yhteistyökumppaneita? Vaikutelmat ovat tärkeä asia, mutta esimerkiksi rahoitusta vaikutelmilla on hiukan hankalaa perustella.
Kampanjan vaikutuksia on suhteellisen helppoa mitata kyselytutkimuksilla. Sen lisäksi, että selvitetään, moniko suomalainen on huomannut kampanjan, saadaan vihiä siitä, ovatko ihmiset toimineet kampanjan viestin mukaisesti.
Puoli miljoonaa turvallisuustekoa on vasta vaikutus
Esimerkiksi vuoden 2021 Paloturvallisuusviikon huomasi Aula Researchin kyselytutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista. Se on mainio huomioarvo sillä mediabudjetilla, joka Paloturvallisuusviikolla on käytettävissään. Kyselyn mukaan Paloturvallisuusviikon vaikutus vuonna 2021 oli edellisiä vuosia isompi, sillä 22 % viikon huomanneista teki paloturvallisuutta lisääviä toimenpiteitä, kun vastaavat luvut olivat 14 % vuonna 2020 ja 10 % vuonna 2019. Viime vuonna kampanjan huomanneet tekivät yli puoli miljoonaa paloturvallisuutta parantavaa tekoa. Se ei ole ollenkaan huono tulos!
Yksittäisten ihmisten yksittäisillä teoilla on vaikutusta heidän omaan ja lähipiirinsä paloturvallisuuteen. Kun riittävän monta ihmistä tekee turvallisuustekoja sinnikkäästi useana vuotena peräkkäin, päästään vaikuttavuuteen. Suomessa viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana palokuolemat ovat vähentyneet puoleen ja kotien tulipalot vähentyneet noin 20 prosenttia. Jotakin on siis tapahtunut – jostain syystä ihmiset ovat alkaneet toimia paloturvallisemmin kuin aiemmin.
Vaikka miten kyselytutkisimme, on mahdotonta selvittää, kuinka suuri rooli yksittäisen kampanjan tai vaikka lainsäädännöllisen uudistuksen osuus turvallisuuden parantamiseksi on.
Tässä kohtaamme vaikuttavuuden mittaamisen kompastuskiven. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on paloturvallisuutta edistetty monella muullakin tavalla kuin Paloturvallisuusviikon kampanjalla. Onneksi! Niinpä vaikka miten kyselytutkisimme, on mahdotonta selvittää, kuinka suuri rooli yksittäisen kampanjan tai vaikka lainsäädännöllisen uudistuksen osuus turvallisuuden parantamiseksi on.
Joskus vaikuttavuus näkyy tilastoissa käänteisesti
NouHätä! on toinen SPEKin koordinoima valtakunnallinen paloturvallisuuskampanja. Sen mukaista opetusta on saanut vuosien mittaan 850 000 yläkoululaista. Helposti syntyy sellainen vaikutelma, että pakkohan NouHädällä on jotain vaikuttavuutta olla ollut. Ehkäpä NouHätä!-opetuksen ansiota on osaltaan se, että asuntopalot ovat vähentyneet.
NouHädän vaikutusta nuorten turvallisuuskäyttäytymiseen voi ajatella myös toista kautta. Voidaan katsoa rapakon taakse. Ruotsissa on koulupaloja satoja vuosittain. Suomessa niitä on ollut toistakymmentä. Voimmeko kutsua yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi sitä, että jonkin sortin palot puuttuvat tilastoista lähes tyystin? Parhaillaan on tekeillä tutkimus turvallisuuskoulutusten vaikuttavuudesta, jossa asiaa lähestytään NouHädän kautta. Odotamme innokkaina tuloksia!
Sekä Paloturvallisuusviikko että NouHätä! ovat yksittäisiä kampanjoita turvallisuuden parantamisen rintamalla. Jos samaan päämäärään pyritään monilla eri toimilla, yksittäisen toimen vaikuttavuutta on äärimmäisen hankalaa määritellä. Vaikutelmia voi fiilistellä ja vaikutuksista voi olla tyytyväinen, jos ne ovat oikeansuuntaisia. Toisaalta on tärkeää, että työskentelemme saman päämäärän hyväksi monin eri tavoin ja eri toimijoiden voimin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuudet olemme saaneet aikaiseksi yhdessä, kukin omilla turvallisuuden saroilla urakoiden.
Tämän blogin alkusysäyksenä toimi Aula Researchin Melina Mäntylän esitys vaikuttavuuksista Paloturvallisuusviikon kampanjapajassa.