Suomalaiset nuoret ovat saaneet opetusta paloturvallisuudesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta jo 30 vuotta. Turvallisuuskoulutusta saaneiden nuorten määrä ylittää juhlakaudella miljoonan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoimaa NouHätä!-turvallisuusopetusta järjestetään yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.
Joka vuosi noin 70–80 prosenttia eli yli 40 000 kahdeksasluokkalaisista saa kouluissa NouHätä!-opetusta paloturvallisuudesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja häiriötilanteisiin varautumisesta. Tämän kauden jälkeen opetusta saaneita nuoria on kaikkiaan yli miljoona. Ilmoittautuneiden määrässä tuo miljoona on jo saavutettu, ja varsinaista opetusta annetaan pitkin lukuvuotta.
– Miljoonan nuoren kouluttaminen turvallisuusasioissa ei ole vähäinen asia suomalaiselle yhteiskunnalle. Kampanja opettaa taitojen lisäksi oikeaa turvallisuusasennetta. Suomen nykyisessä turvallisuusympäristössä tarvitsemme yhä enemmän kansalaisia, jotka osaavat toimia hätätilanteissa ja tiukan paikan tullen oikein, SPEKin toimitusjohtaja Marko Hasari sanoo.
Varautuminen mukana suomalaisessa kouluopetuksessa jo 30 vuotta
NouHätä-opetuksen myötä myös varautuminen on ollut suomalaisten koulujen opetuksessa mukana jo vuosikymmeniä.
– Tämä on konkreettinen esimerkki suomalaisten varautumistaidon ylläpitämisestä myös sellaisina aikoina, jolloin varautuminen ei ole ollut kaikkien mielessä, Hasari toteaa.
NouHätä-oppitunneilla oppilaat saavat varautumisesta tietoa muun muassa kotivarasta sekä oikeasta toiminnasta sähkökatkoissa ja vedenjakelun häiriötilanteissa.
Myös kämppä tyhjänä -tilanteisiin tarvitaan turvallisuustaitoja
Pääpaino kampanjassa on paloturvallisuudessa ja tulipalojen sekä onnettomuuksien ehkäisyssä ja hätätilanteissa toimimisessa. NouHätään osallistuville järjestetään myös taitokilpailu.
Yksi esimerkki opetusmateriaalista on kotibileistä kertova video, joka on tehty yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
– Siinä on sellainen käty-tilanne eli kämppä tyhjänä ja nuorten bileissä syttyy keittiössä tulipalo. Yksi nuorista epäröi soittaa hätänumeroon, koska muuten vanhemmat saavat tietää bileistä. Nämä ovat juuri niitä tilanteita, joissa nuorilla itsellään pitää olla osaamista siitä, miten toimitaan, SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä painottaa.
Palosuojelurahasto rahoittaa NouHätä!-kampanjaa.
Oikean toimintatavan on hyvä tulla selkärangasta
NouHätä!-opetuksessa nuoret pääsevät oppimaan muun muassa alkusammutusta, ensiapua ja hätänumeroon soittamista.
Yksi NouHädän oppeja hyödyntäneistä on vuonna 2009 kisassa toiseksi tulleen joukkueen osallistuja Laura Silver, jolle NouHätä oli yksi yläasteen parhaimpia muistoja.
Hän joutui myöhemmin yliopistolla sammuttamaan tulipalon.
– Jostain mieleen muistui, että käsisammutin esille, sokka irti ja suuntaa tulipalon juureen. Siinä kohtaa NouHädästä oli noin 10 vuotta, mutta silti se tuli ihan selkärangasta, koska olin peruskoulussa osallistunut turvallisuusopetukseen, Silver kertoo.
Pelastuslaitokset ovat mukana kouluttamassa nuoria
Lasten ja nuorten palokuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Näin ei ole kaikissa maissa.
– Suomen turvallisuusmyönteinen kulttuuri on varmasti yksi syy. Mutta sitä kulttuuria pitää ylläpitää, ja se tapahtuu parhaiten nuoria kouluttamalla, Sirkiä toteaa.
NouHädässä mukana olevien koulujen nuoret saavat keskimäärin neljä opetustuntia turvallisuudesta. Monella paikkakunnalla pelastuslaitos on mukana kouluttamassa teoriaa ja alkusammutusta.
– Hyvä kehitys ei jatku itsestään. Töitä turvallisuusosaamisen eteen pitää tehdä koko ajan, ja nuorten tavoittaminen on tässä keskeistä, Hasari kommentoi.


