Vääriä luuloja rakennusalan menetelmien turvallisuudesta – ”Harva työtapa on riskitön”

Tietyt rakennusalalla käytössä olevat työmenetelmät koetaan paloturvallisiksi, vaikka näin ei ole.

– Vaikuttaa siltä, että osa työmenetelmistä nauttii turhan hyvää mainetta. Silloin paloriskiä ei osata ottaa huomioon riittävällä tavalla, SPEKin turvallisuuskoordinaattori Samu Forsman sanoo.

Tällaisia työtapoja ovat esimerkiksi timanttiporaus- ja sahaus sekä heittopalojen käyttö. Näistä kaikista voi aiheutua palovaaraa, jolloin ne lasketaan tulitöiksi.

– Harva työtapa on täysin riskitön, Forsman huomauttaa.

Kipinät voivat kyteä rakenteissa pitkään ennen leimahtamista

Timanttiporauksessa palo voi syttyä, jos porattavan rakenteen takana on syttyvää materiaalia. Kitkalämpö voi aiheuttaa terän voimakasta kuumentumista ja metallirakenteisiin osuminen kipinöitä.

– Kipinät voivat kyteä rakenteissa pitkään ja sytyttää talon rakenteissa olevia materiaaleja, kuten puuta tai syttyviä eristeitä, Forsman kertoo.

Jos palo syttyy rakenteiden sisällä, sitä on hyvin haastavaa sammuttaa.

Tämän vuoksi on tärkeää arvioida rakenteet ja niiden paloriskit huolellisesti ennen työn aloittamista.

Jopa miljoonavahinkojen vaara

SPEK toi aiemmin esille huolen tulitöistä aiheutuneiden tulipalojen määrästä. Syksyllä riski liittyy erityisesti kattopaloihin, kun kosteuden takia kattomateriaaleja on tarve kuivata.

– Syksyn rakennustöissä tulee huomioida sään vaikutukset työhön ja työtapaa on syytä harkita tarkkaan ennen kuin kuumalla liekillä ryhdytään toimimaan, Forsman muistuttaa.

Palo voi tuhota jopa koko talon ja aiheuttaa mittavat vesivahingot, jotka voivat levitä alimpiin kerroksiin asti. Vahinkojen kokonaissumma voi kivuta miljooniin euroihin.

”Ja sitten tartutaan liekkiin liian lähellä riskipaikkoja”

Rakennusten katto- ja vedeneristystyössä hyödynnetään usein niin sanottua heittopalamenetelmää.

Siinä bitumikermistä eli kattohuovasta otetaan pienempi pala, jota kuumennetaan turvallisessa paikassa. Lämmitetty pala asennetaan sitten paikkaan, jossa ei voi syttymisvaaran takia käyttää kaasupolttimen liekkiä.

– Tai näin se pitäisi tehdä. Heittopalan ideana on, että itse palaa ei lämmitetä enää asennuksen jälkeen riskialtista rakennetta vasten, Forsman muistuttaa.

Tällaisia riskipaikkoja ovat muun muassa pellitysten reunat, läpiviennit kuten ilmanvaihtokanavat ja putkien aukot sekä katon ja seinän liitoskohdat.

– Varsinkin syksyllä voi olla haastavaa saada heittopala tarttumaan kiinni ja sitten tartutaan liekkiin liian lähellä riskipaikkoja, Forsman kertoo.

Virheellinen toiminta on vuosien saatossa aiheuttanut lukuisia kattopaloja.