Hallitusohjelmatavoitteet

Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden kriittinen toimija.

Pelastusalan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet eduskuntavaaleihin on julkaistu. Pelastusalan toimijat vaativat yhteisissä eduskuntavaalitavoitteissaan, että pelastustoimelle varmistetaan kiristyvän turvallisuusympäristön edellyttämät resurssit.

Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden tärkeä toimija!

Pelastusalan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden takana ovat:

Pelastusalan järjestöjen ja pelastuslaitosten hallitusohjelmatavoitteet

1. Kokonaisturvallisuuden vahvistaminen sekä pelastustoimen valmiuden varmistaminen myös poikkeusoloihin

Vahvistetaan pelastustoimen kyvykkyyttä pelastustoiminnan, valmiuden, varautumisen ja huoltovarmuuden ylläpidossa.
Vahvistetaan pelastustoimen varautumista sään ääri-ilmiöihin, hybridivaikuttamiseen ja sotaan.
Varmistetaan Suomen turvallisuusympäristön edellyttämät pelastustoimen henkilö- ja kalustoresurssit.
- Lisätään kalustoa mm. raivaamiseen, rauniopelastamiseen, tulvantorjuntaan, öljyvahinkotorjuntaan, maastopalojen sammuttamiseen ja hybridivaikuttamisen ilmiöihin.
- Huomioidaan pelastustoimen ja ensihoidon aiempaa haastavammat työolosuhteet (mm. väkivalta, altistuminen, turvallisuusympäristön muutos).
- Pelastusalan ammatillisen kouluttamisen ja täydennyskoulutuksen sisällöt tulee päivittää ottaen huomioon turvallisuusympäristön muutos.
Syvennetään yhteistyötä pelastustoimen, muiden viranomaisten, kriittisen infran toimijoiden ja järjestöjen kanssa ja vahvistetaan valmiutta yhteistyöhön neljännen sektorin kanssa.

Ihmisten pelastamista haastavissakin olosuhteissa
Väestönsuojelua ja evakuointeja
Rauniopelastamista, rakennusten ja myrskytuhojen raivaamista
Tulipalojen sammuttamisesta myös ilkivaltatilanteissa ja sodassa
Liikenneonnettomuuksia, ensivastetta ja suuronnettomuuksia
Öljy- ja kemikaalivahinkoja maalla ja vesillä
Onnettomuuksien ehkäisyä eli riskienhallintaa, valvontaa ja turvallisuusviestintää
Väestön turvallisuusosaamisen kasvattamista

Yhteiskunnan ainoa välittömästi käytettävissä oleva valtakunnallinen reservi kriisitilanteissa (vahvuus 15 000).
Palokuntalaisetovatkoulutettujajatottuneitatoimimaanviranomaisjohtoisesti.
Paloasemaverkosto on osa kansallista turvallisuusinfraamme.
Palokuntia ja pelastusalan järjestöjä tarvitaan poikkeusoloissa myös kansalaisille suunnattua turvallisuusviestintää ja -koulutusta varten.Sopimuspalokunnat ovat osa kansallista resilienssiä!

2. Pelastustoimen lähipalveluiden varmistaminen

Tunnistetaan pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat sisäisen turvallisuuden toimijoiksi.
Turvataan pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien riittävät resurssit sekä varmistetaan ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset. Henkilöstön koulutuksesta on huolehdittava.
Vahvistetaan kansalaisten turvallisuusosaamista turvaamalla pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien resurssit turvallisuuskasvatuksen ja -viestinnän toteuttamiseen.
Huolehditaan koko maan kattavasta paloasemaverkostosta.
Vahvistetaan kansalaisten turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä pelastustoimen lähipalveluja.

Pelastustoiminnan tehtäviä on vuosittain 95 000.
- 12 000 liikenneonnettomuutta, 11 000 tulipaloa, 12 000 vahingontorjuntatehtävää ja muut tehtävät
Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan mediaani on 7,25 minuuttia.
Turvallisuusviestintää on noin 9 000 tilaisuutta vuosittain.
Yli 50 000 valvontatehtävää vuosittain
Yli 105 000 asiakirjavalvontasuoritetta vuosittainKattaa pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien tehtävät.

Suomessa toimii noin 15 000 sopimuspelastajaa.
Päätoimisia pelastustoimintaan osallistuvia eli pelastuslaitoksella pelastustehtävissä työskenteleviä on noin 4200.
Molempia tarvitaan, jotta suomalaisten turvallisuus tulipaloissa, onnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa turvataan.
Pelastustoimi hyvinvointialueella mahdollistaa asiakaslähtöiset lähipalvelut, sujuvat palveluketjut sekä tehokkaan moniammatillisen yhteistyön palvelujen toteutuksessa. Työlle ja kehittämiselle on annettava työrauha.

Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys.
Kun VPK tekee sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta, joka hälytetään pelastustehtäviin.
Suomessa on noin 680 sopimuspalokuntaa.
- Lisäksi on olemassa teollisuus-, laitos- ja sotilaspalokuntia, joista osa on sopimuspalokuntia.
Sopimuspalokunnat ovat mukana 46 % hälytystehtävistä vuosittain.
Palokuntalaisia on yhteensä noin 41000. Heistä noin 15000 on hälytyskelpoisia sopimuspelastajia, jotka osallistuvat hälytystehtäviin viranomaisten johdolla.
Palokunnilla on myös muuta kuin pelastustoimintaa: mm. nuorisotoiminta, turvallisuuskoulutukset, turvallisuusviestintä sekä yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonta.

Yhteiskunta hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta 1,25 miljardia euroa joka vuosi.
Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta.
Jokaisen palokuntatoimintaan investoidun 1 euron arvioidaan tuottavan yhteiskunnalle taloudellista arvoa noin 12–15 euroa SROI-selvityksen mukaan.
Palokuntalaiset pelastavat yhden ihmisen joka päivä.

Henkilöriskit, vahinkojenlaajuusjakustannuksetyhteiskunnallekohoavat, mitäpidempäänaikaameneepelastustöidenalkamiseen.
Kiireelliset pelastustoimen ja ensihoidon palvelut ovat hyvin aikakriittisiä ja avun saanti fyysisesti paikalle riittävän nopeasti takaa mahdollisuudet pelastustoiminnan tuottamalle lisäarvolle sekä inhimillisesti että aineellisesti.
Mitä pidempi viive avun saapumisessa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tulee taloudellisia vahinkoja ja menetetään työpaikkoja. Pelastustoimi turvaa osaltaan elinkeinoelämän jatkuvuutta.
Tulipalot ja onnettomuudetpitäähoitaahetilähipalveluna. ”Sopiiko, ettätulemmekeskiviikkonakahdenmaissa” eiriitä, josakuuttiapuahaja-asutusalueellatarvitaannyt.
Palokunnatvahvistavat luottamusta viranomaisiin sekä lisäävätpaikallistaturvallisuutta: osaamista, koulutusta, neuvontaa, tapahtumien turvaamista ja turvallisuusasennetta.

3. Varautumisen, väestönsuojelun ja huoltovarmuuden kehittäminen

Käynnistetään kokonaisturvallisuusrekisterin valmistelu kansalaisten resurssien varmistamiseksi kriisejä ja poikkeusoloja varten.
Laaditaan kokonaisselvitys siviiliyhteiskunnan resilienssistä ottaen huomioon hyvinvointialueiden ohella laaja-alaisesti alueellisen ja paikallisen tason toimijuudet ja toimijoiden keskinäisriippuvuudet.
Luodaan kannusteita hyvinvointialueiden ja alueen elinkeinonharjoittajien yhteiseen sopimusperusteiseen varautumiseen ja yhteistyön ylläpitoon alueen huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Vahvistetaan kansallisen, alueellisen ja paikallisen valmiusharjoittelun yhteensovittamista ja tiedonvaihtoa.
Kehitetään kansalaisten varautumisosaamista ja vahvistetaan kansallisen 72 tuntia -varautumissuosituksen leviämistä.

Valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämisen sekä valmiuslain uudistamisen myötä kyetään varmistamaan kansallisen tason yhteisen varautumisen koordinaatio.
Tulevalla hallituskaudella tulisi rakentaa vastaava rakenne alueellisen yhteisen varautumisen osa-alueelle.
Tällä kyetään varmistamaan siviiliyhteiskunnan resilienssi, joka perustuu hyvinvointialueiden, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistoimintaan ja kaksisuuntaiseen tiedonvaihtoon.
Tulee laatia kuvaus kansallisen, alueellisen ja paikallisen harjoittelun yhteensovittamisen toteutuksesta, jossa otetaan huomioon eri toimijatasojen harjoittelun tavoitteet sekä määrittää harjoitusten tuottaman tiedon hyödyntäminen.

4. Asumisturvallisuuden parantaminen väestön ikääntyessä

Parannetaan kotien asumisturvallisuutta, koska valtaosa ikääntyneistä ja erityistä tukea tarvitsevista asuu kotona. Keinoina mm. liesivahti ja turvallisuutta tukevien menettelyjen määrittely kotihoitoon.
Lisätään sote-henkilöstön ja omaishoitajien turvallisuusosaamista.
Hyödynnetään RAI- ja EVAC-mittareita niiden kotihoidon asiakkaiden henkilöiden tunnistamiseen, joilla on alentunut poistumiskyky. Heille erityisesti tulee tehdä kotiympäristön turvallisuuden arviointi ja ryhtyä tarvittaviin toimiin turvallisuuden parantamiseksi.
Eri asumismuodoissa ja niiden kehittämisessä tulee huomioida palo- ja poistumisturvallisuus.

Jo noin 9/10 ikääntyneistä asuu omassa kodissaan.
65 vuotta täyttäneitä on jo 1,3 miljoonaa eli 24 % väestöstä.
Vanhimmat ikäryhmät kasvavat nopeimmin: Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 870 000 henkilöön vuoteen 2040 mennessä.
Yksinasuminen yleistyy vanhetessa.
Suomessa on nyt noin 150 000 henkilöllä muistisairausdiagnoosi. Ennusteiden mukaan muistisairaita henkilöitä on v. 2040 noin 250 000.
Väestön demografinen muutos lisää turvallisuusriskejä.

Perinteisiä vanhainkoteja ei enää ole.
Painotus on nykyään yhteisöllisessä asumisessa, jota järjestetään eri tavoin. On olemassa yhteisöllisen asumisen yksiköitä, joissa ei ole automaattista paloilmoitinta. Näissä yksiköissä avun hälyttäminen on täysin asukkaiden varassa.
Miten turvallisuus taataan, kun henkilökuntaa ei ole ympärivuorokautisesti läsnä ja asukkailla on alentunut toimintakyky? Yli 65-vuotiaat ihmiset korostuvat palotilastoissa.
Asumismuodon, palvelujen ja turvallisuustason tulee vastata asukkaan toimintakykyä.

Liesivahti = Olemassa olevaan lieteen asennettava turvalaite, joka sammuttaa automaattisesti lieden, jos lämpötila nousee äkillisesti.
RAI-järjestelmä = Tarkoitettu iäkkäiden palvelujen tai kehitysvammapalvelujen asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä asiakas-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen.
Vanhuspalvelulain mukaan hyvinvointialueilla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä 1.4.2023 alkaen.
EVAC-mittari = RAI-järjestelmään kuuluva työkalu iäkkäiden henkilöiden kyvyn arvioimiseen poistua asunnosta palotilanteessa eli poistumisturvallisuuden arviointimittari. Tämän mittarin käyttö ei ole nykyisellään pakollista.

5. Kansalaisten turvallisuusosaamisen vahvistaminen

Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien resurssit turvallisuuskasvatuksessa ja -viestinnässä on turvattava.
Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuusosaamista ja henkistä kriisinkestävyyttä lisäämällä palo- ja poistumisturvallisuus sekä ensiaputaidot perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Kannustetaan kouluja osallistumaan turvallisuusopetukseen lasten ja nuorten turvallisuusosaamisen kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi.
Vahvistetaan nuorten turvallisuusosaamista ja -asenteita mm. tukemalla palokuntien nuorisotoimintaa.
Huomioidaan turvallisuusviestinnässä selkokielisyys, eri kieliryhmät sekä tahot, jotka eivät ole kasvaneet suomalaiseen turvallisuuskulttuuriin.

Kansalaisten oma turvallisuusosaaminen vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja vapauttaa viranomaisten resursseja kiireellisimpiin tehtäviin.
Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn perusta on pelastuslaissa (PelL379/2011). Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia.
Onnettomuuksien ehkäisy, oikea toiminta hätätilanteissa ja varautuminen ovat turvallisuusosaamisen ydintä.