Eräily

Suunnittele retkesi huolellisesti etukäteen ja mieti, millaisiin vaaratilanteisiin voit mahdollisesti joutua
Ennakointi on turvallisuuden perusta myös eräilyssä. Ennen kuin lähdet eräilemään, muista nämä asiat:
- Tee hyvä retkisuunnitelma ja valmistaudu selviytymään itsenäisesti. Selvitä etukäteen reitit ja esimerkiksi tupien sijainnit.
- Selvitä kohteen olosuhteet. Tarkista sääennuste ja esimerkiksi lumivyöryriskit. Huomaa, että jotkin reitit eivät ole kulkukelpoisia kaikkina vuodenaikoina.
- Lähde erämaahan vain, jos osaat suunnistaa. Ota aina mukaan kartta ja kompassi äläkä turvaudu pelkästään GPS-paikannukseen. Puhelimesta ja muista laitteista voi loppua akku, eikä erämaassa ole usein matkapuhelinverkkoa.
- Ylitä vesistöt turvallisista paikoista, mieluiten siltaa pitkin. Muista, että talvella jääpeitteen paksuus vaihtelee.
- Pakkaa mukaan tarpeeksi lämpimiä vaatteita, ruokaa, ensiapupakkaus, otsalamppu ja tulentekovälineet.
- Ota mukaan myös retkikeitin ja hätämajoite siltä varalta, että sää muuttuu huonoksi tai loukkaannut.
- Kerro suunnitelma läheisillesi ennen lähtöä.
Suojele ympäristöä, kun retkeilet.
Noudata retkietikettiä.
Retkietiketti
Ota retkelle mukaan ensiapulaukku, jossa on:
- kolmioliina
- steriili side
- sideharso
- joustoside
- laastari
- rakkolaastari
- haavapyyhe
- pinsetit
- pienet sakset
- lääkkeet kyynpureman tai ampiaisenpiston varalta
Lähde: Retkeilyn ABC – Luontoon.fi

Luontoa on tunnetusti mahdotonta kontrolloida ja se voi aiheuttaa meille äkillisiä vaaratilanteita.
Tarkistamalla aina varusteesi ja olosuhteet voit oleellisesti pienentää riskiä joutua onnettomuuteen luonnossa liikkuessasi.
Toimi näin, jos eksyt maastossa
-
Pysy rauhallisena ja pidä tauko.
Jos retkeilijöitä on useampi, pysykää yhdessä.
-
Syö jotain.
Ajatus kulkee kirkkaammin, kun syöt jotain.
-
Merkitse karttaan viimeinen varma paikannus.
Muistele viimeisiä kulkusuuntia.
-
Tarkastele ympäristön kiintopisteitä.
Tarkastele ympäristön maastoa ja kiintopisteitä ja vertaile niitä karttaan.
-
Jos paikanmääritys ei onnistu, lähde kohti pelastautumissuuntaa.
Jos et onnistu määrittämään paikkaasi, lähde ennalta valittuun pelastautumissuuntaan, kohti lähintä suurta kiintopistettä, kuten tunturia, jokea tai tietä.
-
Ota aikalisä, jos tilanne kärjistyy.
Jos sää on surkea, olet väsynyt tai ryhmä on erimielinen, täytyy ottaa aikalisä. Silloin kannattaa leiriytyä, syödä, levätä ja odottaa, että sää paranee.
-
Tee itsesi näkyväksi.
Jos olet ollut pitkään eksyksissä ja voit olettaa, että sinua etsitään, tee itsesi näkyväksi esimerkiksi rikkomalla maanpintaa, käyttämällä merkkitulta tai laittamalla näkyville jotain isoa ja värikästä.
Lähde: Retkeilyn ABC
Muista, että erämaassa on monin paikoin huono kenttä, jolloin kännykkä ei toimi.

Ensiapuohjeet, kun kirves nirhaisee säärtä tai puukko viiltää kättä
-
Tyrehdytä verenvuoto.
Paina suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan vuotokohtaa itse. Jos haavassa on vierasesine, esimerkiksi puukko, sitä ei poisteta.
-
Auta loukkaantunut istumaan tai makuulle ja sido haava.
Aseta vuotokohtaan paineside. Voit tehdä painesiteen esimerkiksi siderullasta ja joustositeestä. Tarvittaessa voit käyttää myös muita saatavilla olevia välineitä, kuten käsineitä ja huivia.
-
Toimita autettava jatkohoitoon.
Soita hätänumeroon 112, kun paineside ei riitä tyrehdyttämään vuotoa tai autettavalla on sokin oireita.
Lähde: Suomen Punainen Risti (SPR)
Sokin oireet:
- iho on kalpea ja kylmänhikinen
- ihminen on levoton ja myöhemmin sekava
- hengitys on tihentynyt
- suu on kuiva ja autettavalla on voimakas jano
- syke on nopea ja tuntuu heikosti
Sokissa kudosten verenkierto ei riitä turvaamaan soluille tarpeeksi happea.
Sokki voi johtua suuresta sisäisestä tai ulkoisesta verenvuodosta, sydämen pumppausvoiman pettämisestä tai voimakkaasta nestehukasta, joka syntyy esimerkiksi palovamman tai rajun ripulin seurauksena.
Myös voimakas allerginen reaktio voi aiheuttaa sokin.
Sokissa olevan ensiapu
- Aseta autettava makuulle.
- Soita hätänumeroon 112.
- Peittele autettava ja eristä hänet alustasta lämmönhukan estämiseksi.
- Rauhoittele.
- Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.
- Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
- Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
Lähde: SPR
Hypotermia
Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua alle +35 °C:n ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Retkeillessä hypotermia uhkaa esimerkiksi silloin, kun on joutunut kylmään veteen, tuupertunut pakkasella hankeen tai altistunut pitkään kylmälle tuulelle.
Hypotermia voi tulla kaikkina vuodenaikoina. Seuraavat oireet ovat merkki hypotermiasta:
- voimakas palelu, vilunväristykset, lihasjäykkyys
- heikentynyt arvostelukyky (hypotermiasta kärsivä voi alkaa jopa vähentää vaatteita)
- tajunnantason lasku, sekavuus
Löydät lisätietoa sään ja luonnonilmiöiden aiheuttamista vaaratilanteista ja niihin varautumisesta Luonnonilmiöt-osiosta.
Hypotermiapotilaalle ei saa antaa kylmiä nesteitä, alkoholia eikä tupakkaa.
Hypotermiapotilaan ensiapu
- Vie paleleva suojaan kylmältä ja tuulelta.
- Anna hänelle lämmintä juotavaa.
- Vaihda palelevan ylle kuivat vaatteet ja kääri hänet esimerkiksi huopiin, muovikelmuun tai makuupussiin.
- Yritä saada paleleva liikkumaan.
- Soita hätänumeroon 112.
- Hypotermiapotilasta ei saa hieroa eikä lämmittää liian nopeasti. Hänelle ei saa antaa kylmiä nesteitä, alkoholia eikä tupakkaa.
Tiedätkö, miten pitää toimia, jos kohtaa maastossa suurpedon, kuten karhun?

Jos kohtaat karhun, muista nämä ohjeet:
-
Vihainen karhu urahtelee korvat luimussa ja päätä heilutellen.
Karhu varoittaa nousemalla takajaloilleen ja karjumalla kovaa.
-
Yritä pysyä rauhallisena ja peräänny hiljaa puhuen.
Huudon karhu tulkitsee vihamielisyydeksi.
-
Älä käännä karhulle selkää.
Peräänny tulosuuntaan kääntämättä eläimelle selkää. Älä kuitenkaan tuijota sitä silmiin.
-
Älä kiipeä puuhun äläkä juokse pakoon.
Et kuitenkaan pärjää karhulle.
-
Jos karhu hyökkää, heittäydy vatsallesi maahan.
Suojaa myös käsilläsi päätä ja niskaa.
-
Jos törmäät karhuun autolla, soita hätänumeroon 112.
Tavallisesti karhu pyrkii välttelemään ihmisiä. Jos karhuun kuitenkin törmää, se on luultavasti joutunut syystä tai toisesta yllätetyksi. Kohtaamisessa karhut voivat käyttäytyä uteliaasti tai aggressiivisesti, mutta muista, että karhut ovat aina vaarallisia!
Jos löydät karhun tappaman eläimen, poistu samaan suuntaan josta tulit, samoin silloin kun näet karhunpennun, sillä emo on todennäköisesti jossain lähistöllä.
Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen
-
Soita hätänumeroon 112.
Soita vain kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa. Jos sinulla on 112 Suomi -mobiilisovellus, muista soittaa hätäpuhelu sovelluksen kautta. Tällöin sijaintitietosi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.
Hätänumeroon 112 voit soittaa myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä. Tällöinkään et tarvitse erillistä suuntanumeroa, näppäile ainoastaan 112.
-
Voit myös tekstata.
Hätäilmoituksen voi tarvittaessa tehdä tekstiviestillä numeroon +358 112.
Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity etukäteen. Ennakkorekisteröinti tehdään Suomi.fi-sivustolla.
-
Älä soita tai tekstaa hätänumeroon seuraavissa tapauksissa:
kiireettömissä tilanteissa, kysely- tai tiedustelutarkoituksessa sekä häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa.
Lähde: Suomi.fi