Hukkuminen

Ihminen näyttää siltä kuin olisi hukkumaisillaan mereen. Hänellä on yksi käsi pystyssä, pää hieman pinnalla, mutta muu vartalo on veden alla.

Elokuvissa hukkuva saattaa heiluttaa käsiään ja huutaa apua, mutta oikeasti hukkuminen tapahtuu useimmiten hipihiljaa.

Hukkuminen tapahtuu yleensä tutuilla vesillä

Hukkuminen tarkoittaa nesteen joutumista uhrin hengitysteihin siten, että ilman hengittäminen estyy. Suomessa hukkuu joka vuosi noin 150 ihmistä.

Tapaturmaiset hukkumiset tapahtuvat lähes aina vapaa-ajalla mökin tai kodin lähistöllä.

Yleisimmät hukkumiseen johtavat tilanteet ovat:

  • uiminen, pulikointi tai vilvoittelu
  • tahaton veteen joutuminen, esimerkiksi laiturilta putoaminen
  • vesikulkuneuvolla liikkuminen
  • jäihin putoaminen

Keskimäärin puolet tapaturmaisesti hukkuneista on alkoholin vaikutuksen alaisena.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH)

Varomattomat sukellukset aiheuttavat Suomessa joka kesä neliraajahalvauksia, lievempiä selkäydinvaurioita ja muita vammoja.

Ole siis ihan oikeasti varovainen äläkä hyppää mistään veteen, ellet varmasti tiedä mitä pinnan alla piilee ja kuinka syvää vesi on!

Kauanko kestää hukkua?

  • Tajunnan menettämisen jälkeen hapensaanti vähenee, kunnes elintoiminnot loppuvat ja ihminen kuolee.
  • Tyypillisesti hukkuminen kestää noin 5–10 minuuttia, mutta hukkumiseen kuluva aika vaihtelee henkilön iän, fyysisen kunnon ja veden lämpötilan mukaan.

Mitä pidempään ihminen on hukuksissa, sitä suuremmat ovat riskit.

Huolehdi, että olet pukenut pelastusliivit oikein päälle

  • Tutkimusten mukaan jopa kahdeksan kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut, jos pelastusliivit olisi puettu oikein päälle ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa.
  • Onnettomuustutkintakeskuksen Tapaturmaiset hukkumiset 2021 -tutkintaselostuksen mukaan vesiliikenteeseen liittyvät hukkumiset tapahtuvat usein sisävesillä, yleensä hyvissä olosuhteissa ja tutussa vesistössä.

Lähde: SUH

Pelastusliivit voi ostaa käytettynä, jos ne vaikuttavat päällisin puolin hyväkuntoisilta, niiden kiinnitysremmit, pillit ja muut mahdolliset osat ovat kunnossa sekä kellunta-aine on ehjää ja kimmoisaa.

Lisätietoja saat Vesiturvallisuus-osiosta!

Vesiturvallisuus
Nuori hyppää kädet levällään laiturin nokasta veteen.

Asia on hyvin yksinkertainen: älä mene uimaan päihtyneenä.

Jopa puolet hukkumiskuolemista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena.

Katso myös kavereitten perään.

Varmista, että uinnin jälkeen kaikki ovat päässeet kuivalle maalle turvallisesti.

Hukkuva ei näytä hukkuvalta

Mielikuva hukkuvasta ei yleensä vastaa todellisuutta. Elokuvissa hukkuva saattaa heiluttaa käsiään ja huutaa apua, mutta oikeasti hukkuminen tapahtuu useimmiten hipihiljaa.

  • Kun ihminen on hukkumassa, hänen on hyvin vaikea huutaa, koska elimistö keskittyy silloin ensisijaisesti hengittämiseen ja sulkee pois eloonjäämisen kannalta toissijaiset toiminnot, kuten puhumisen.
  • Hukkuva siis taistelee hengestään yleensä ihan äänettömästi ja siksi puhutaankin ns. hiljaisesta hukkumisesta.

Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena.

Kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

Nuori aikuinen kävelee järven tai meren jäällä. Hänellä on kävelysauvat käsissään ja pieni rinkka selässä.

HRAP – näin pelastetaan veden varaan joutunut

  1. H = Hälytä lisäapua.

    Hälytä lisäapua, jos suinkin mahdollista, ennen kuin aloitat varsinaiset pelastustoimet.

  2. R = Rauhoitu ja Rauhoita.

    Rauhoitu itse ja rauhoita pelastettavaa kertomalla hänelle, että apua on tulossa. Se antaa pelastettavalle turvallisuuden tunnetta ja voimia jaksaa vielä vähän aikaa.

  3. A = Etsi apuväline.

    Hae jotain kättä pidempää avuksesi ja turvaksesi, mieluiten jotain kelluttavaa. Jos olosuhteet ovat vaikeat, pyri saamaan apua muilta paikallaolijoilta tai soittamalla hätänumeroon 112.

  4. P = Pelasta.

    Lähesty pelastettavaa varoen, mutta ripeästi. Pidä apuväline itsesi ja pelastettavan välissä ja ojenna apuväline pelastettavalle, jos pelastettava on lähellä rantaa. Välineen voi myös heittää hänelle. Auta pelastettava rantaan, tee tarvittavat ensiaputoimenpiteet ja toimita hänet tarvittaessa jatkohoitoon.

     

    Lähde: Viisaasti vesillä

     

Alle minuutissa hukkumisesta aloitettu elvytys takaa lähes täyden toipumisen, mutta jo 10 minuutin hukuksissaolo heikentää varsinkin neurologista selviytymistä.

Hukuksiin joutuneen aikuisen painelu-puhalluselvytys

  1. Siirrä autettava tukevalle alustalle selälleen ja mene polvillesi hänen viereensä.

  2. Hukkuneen elvytys aloitetaan aina hengitysteiden avaamisella ja viidellä alkupuhalluksella.

     

    Eli nosta autettavan leukaa ja paina hänen päätään taaksepäin otsasta. Nipistä autettavan sieraimet kiinni, paina huulesi tiiviisti hänen suulleen ja puhalla rauhallisesti 5 kertaa ilmaa keuhkoihin.

  3. Aseta kämmentyvi keskelle autettavan rintalastaa ja pane toinen kätesi sen päälle. Pidä käsivarret suorina ja hartiat autettavan rintakehän yläpuolella.

  4. Painele rintalastaa 30 kertaa mäntämäisellä liikkeellä 100–120 kertaa minuutissa.

  5. 30 painelun jälkeen avaa hengitystiet uudestaan ja puhalla 2 kertaa.

  6. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

     

    Lähde: Terveyskirjasto

Huom.! Hukkuneen elvytys aloitetaan aina hengitysteiden avaamisella ja viidellä alkupuhalluksella. Tämän jälkeen painelu-puhalluselvytystä jatketaan rytmillä 30 painallusta ja 2 puhallusta.

Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen

  1. Soita hätänumeroon 112.

    Soita vain kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa. Jos sinulla on 112 Suomi -mobiilisovellus, muista soittaa hätäpuhelu sovelluksen kautta. Tällöin sijaintitietosi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.

     

    Hätänumeroon 112 voit soittaa myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä. Tällöinkään et tarvitse erillistä suuntanumeroa, näppäile ainoastaan 112.

  2. Voit myös tekstata.

    Hätäilmoituksen voi tarvittaessa tehdä tekstiviestillä numeroon +358 112.

     

    Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity etukäteen. Ennakkorekisteröinti tehdään Suomi.fi-sivustolla.

  3. Älä soita tai tekstaa hätänumeroon seuraavissa tapauksissa:

    kiireettömissä tilanteissa, kysely- tai tiedustelutarkoituksessa sekä häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa.

     

    Lähde: Suomi.fi