Ilmoita huolesta tai rikoksesta
Voit tehdä huoli-ilmoituksen aikuisesta ihmisestä, jos olet huolissasi hänen hyvinvoinnistaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi henkilön kotona pärjääminen tai elämänhallinnan ongelmat.
Mitä tehdä, jos kohtaa iäkkään henkilön, joka vaikuttaa eksyneeltä tai hätääntyneeltä?
-
Kysy.
Jos huolesi herää, voit lähestyä henkilöä rauhallisesti ja esitellä itsesi. Kysy, onko henkilöllä kaikki hyvin ja tietääkö hän, mihin hän on menossa.
-
Soita hätäkeskukseen.
Jos henkilö on pukeutunut vuodenaikaan nähden oudosti, kuten talvipakkasilla ilman lämpimiä vaatteita, voit soittaa hätäkeskukseen.
-
Ota yhteyttä läheisiin.
Jos vaatetus on sopiva, mutta henkilö vaikuttaa eksyneeltä, voit kysyä hänen läheisensä puhelinnumeroa ja yrittää tavoittaa läheisen. Voit myös kysyä henkilön kotiosoitetta ja saattaa hänet kotiin, jos hän on siihen suostuvainen. Jos henkilö ei tiedä kotiosoitetta tai läheisen yhteystietoja, voit soittaa hätäkeskukseen.
Lähde: Muistiliitto
Huoli-ilmoituksen tekeminen
-
Huoli-ilmoitus tehdään aikuisesta ihmisestä.
Jos sinulla herää huoli läheisesi tai jonkun muun henkilön hyvinvoinnista, terveydestä tai turvallisuudesta, voit tehdä huoli-ilmoituksen. Huoli-ilmoitus on viralliselta nimeltään ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta.
-
Kuka tahansa täysi-ikäinen voi tehdä huoli-ilmoituksen.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Voit tehdä ilmoituksen myös itsestäsi (jos olet täysi-ikäinen).
-
Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.
Parasta on, jos saat huolen kohteena olevalta henkilöltä suostumuksen ilmoituksen tekemiseen, mutta voit tehdä ilmoituksen myös ilman suostumusta ja nimettömänä.
-
Löydät linkin huoli-ilmoituksen tekemiseen oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta.
Huoli-ilmoituksen tekemiseen ei ole yhtä valtakunnallista ilmoituskanavaa, vaan ohjeet ja linkki ilmoituksen tekemiseen löytyvät oman hyvinvointialueen verkkosivuilta. Voit etsiä tietoa hakukoneesta esimerkiksi hakusanoilla ”Huoli-ilmoitus ja oma hyvinvointialueesi”.
Rikosasian saattaminen oikeusprosessiin edellyttää rikosilmoitusta. Myös vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että rikosilmoitus on tehty.
Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias. Alle 15-vuotias ei joudu oikeuteen, mutta hänen pitää korvata aiheuttamansa vahinko.
Rikosilmoituksen tekeminen
-
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita siitä poliisille.
Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, jotta poliisin on helpompi selvittää rikos.
-
Ilmoituksen voi tehdä poliisipartiolle rikospaikalla, poliisiasemalla, verkossa tai puhelimitse.
Jos haluat tehdä rikosilmoituksen verkossa, tee se poliisin sähköisessä asiointipalvelussa.
-
Ilmoituksen voi tehdä myös joku toinen uhrin puolesta.
Jos rikoksella on todistajia, heidän yhteystietonsa on hyvä ottaa muistiin.
-
Rikosilmoituksesta saa kirjallisen vahvistuksen.
Poliisi kirjaa rikosilmoitukseen tapahtumien kulun sekä asianosaisten ja todistajien henkilötiedot. Uhrilla on oikeus saada tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus.
Lähde: Oikeus.fi
Mitä pitää myös muistaa, jos on joutunut rikoksen uhriksi
- Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on tärkeää käydä lääkärissä mahdollisimman pian.
- Lääkärintodistusta voidaan tarvita myöhemmin todisteena rikoksesta ja perusteena mahdollisille vahingonkorvausvaatimuksille.
- Mikäli kyse on seksuaalisesta väkivallasta, peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa pitää välttää ennen lääkärissä käyntiä.
- Jos kyse on asuntomurrosta, mitään jälkiä ei pidä siivota eikä paikkoja järjestellä, ennen kuin poliisi on käynyt paikalla.
Lähde: Rikosuhripäivystys
Rikosuhripäivystys – apua rikoksen uhrille, läheiselle ja rikosasian todistajalle
Ota yhteyttä chatissa
Rikosuhripäivystyksen chat on auki ma–to klo 9–18 ja pe 9–16.
Rikosuhripäivystys tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä.
Soita 116 006
Rikosuhripäivystykseen voi soittaa numeroon 116 006. Palvelu on saatavilla suomeksi ma–to klo 9–18 ja pe 9–16. Soittaminen on maksutonta ja numeroon voi soittaa myös nimettömänä.
Rikosuhripäivystys tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä.
Juristin puhelinneuvonta
Rikosuhripäivystyksen juristin puhelinneuvonta palvelee numerossa 0800 161 177 ma–to klo 17–19. Soittaminen on maksutonta ja numeroon voi soittaa myös nimettömänä.
Rikosuhripäivystyksen juristin puhelinneuvonnassa rikoksen uhri saa mahdollisuuden tarkistaa lainmukaisia oikeuksiaan ja saada näihin asioihin liittyvää ohjausta.
Tyypilliset kysymykset liittyvät lähestymiskiellon hakemiseen, rikosilmoituksen tekemiseen, oikeudenkäyntiin ja vahingonkorvauksiin.