Vammaisen ihmisen pelastaminen

• Henkilön aivovammaa ei välttämättä huomaa. Moni aivovammainen pystyy kertomaan, että hänellä on tällainen vamma.

Ohjeistus

• Aivovammaisella henkilöllä voi esiintyä muistikatkoja, rauhatonta käyttäytymistä ja keskittymisongelmia – erityisesti paikoissa, joissa on häiritseviä tekijöitä. Jos voit – siirrä henkilö rauhallisempaan paikkaan, jossa voit puhua hänelle.
• Lähesty henkilöä rauhallisesti ja kerro kuka olet ja mitä olet tekemässä.
• Käytä suoria ja selkeitä lauseita, Vältä pitkiä ja monimutkaisia virkkeitä. Anna henkilölle aikaa vastata.
• Toista tarvittaessa mitä sanoit – jotkut aivovammaiset tarvitsevat saman tiedon useaan kertaan jotta ymmärtävät sen.
• Henkilö ei ehkä yhdellä kertaa pysty kertomaan, mitä on tapahtunut. Esitä kysymykset askel askeleelta, esim. ”mitä tapahtui ensin?” ja ”voitko kertoa, mitä sen jälkeen tapahtui?”.
• Jotkut eivät ehkä osaa sanoa, mitä lääkettä käyttävät. Anna henkilön kertoa, minkä muotoinen ja minkä värinen lääke on.
• Voit myös kysyä, käyttääkö henkilö muistiapuvälineitä.
• Jotkut aivovamman oireet voivat muistuttaa huumausaineiden tai alkoholin vaikutuksia: tasapaino-ongelmia, puheen puuroutumista, vainoharhaisuutta tai jopa aggressiivista käytöstä. Älä oleta mitään!
• Jos mahdollista – sammuta hälytyssireenit ja valot. Nämä voivat aiheuttaa kohtauksen.

• Puhu rauhallisesti – käytä suoria ja selviä lauseita. Käytä yksi tai kaksi lausetta kerralla. Kirjoita selkeät ohjeet paperille tai kirjoita ne puhelimella, jos henkilö osaa lukea.
• Anna henkilölle aikaa vastata.
• Henkilö saattaa toistaa sen, minkä olet sanonut, montakin kertaa. Hän saattaa myös puhua aiheista, jotka eivät ollenkaan liity tilanteeseen – epätavallisella ja yksitoikkoisella äänellä. Tämä on henkilön tapa kommunikoida.
• Vältä sellaisten lauseiden käyttöä, joilla on useampi merkitys, kuten: ”näyttää vihreää valoa”, ”ei aivot pelaa”, ”olla kuin kotonaan”, jne.
• Jotkut autistiset henkilöt eivät osoita tuntevansa kipua – tarkista onko henkilöllä vammoja.

Käyttäytyminen

• Lähesty henkilöä rauhallisesti. Älä vaikuta uhkaavalta.
• Hän voi olla oudosti pukeutunut, tulla hyvinkin lähelle sinua tai pysyä kaukana sinusta. Hän voi myös välttää katsettasi.
• Hän voi katsoa sinua oudolla tavalla, tai nauraa ikään kuin hän ei ottaisi tilannetta vakavasti. Älä tulkitse tätä vastustukseksi.
• Henkilö voi käyttäytyä tavalla, jota voi tulkita väärin ja erehtyä pitämään esimerkiksi psykoosina, huumeiden käyttönä tai aggressiivisuutena. Älä oleta mitään!
• Sammuta hälytysvalot, sireenit ja vie koirat pois – jos mahdollista. Yritä löytää hiljainen paikka, jossa voit puhua henkilön kanssa.
• Vältä koskettamasta henkilöä. Käytä mahdollisuuksien mukaan elekieltä ja ohjaa henkilöä varovaisesti.
• Jos henkilö käyttäytyy pakonomaisesti tai on kiintynyt johonkin aiheeseen tai esineeseen, älä keskeytä häntä tai poista esinettä – jos tästä ei aiheudu vaaraa.
• Varmista, että henkilö on suojassa mahdollisilta vaaroilta (tiet, kadut jne.) – hän ei välttämättä tunne pelkoa.
• Henkilöllä saattaa esiintyä aggressiivisia purkauksia tai outoa käytöstä. Odota, että henkilö rauhoittuu, jos hän ei vahingoita itseään tai muita.

• Jos henkilö ymmärtää, että kohtaus on tulossa, pyydä häntä käymään makuuasentoon ja pyytämään apua, jos hän sitä tarvitsee.
• Pysy rauhallisena – puhu henkilölle pehmeällä äänellä ja silittele varovasti hänen kättään tai selkäänsä.
• Jos voit, katso kelloa ja tarkista miten kauan kohtaus kestää. Kun kohtaus on ohi, kerro henkilölle, miten kauan kohtaus kesti. Jos kohtaus ei ole ohi viidessä minuutissa tai jos henkilö ei tule tajuihinsa: soita 112.
• Yritä kääntää henkilö kyljelleen niin että sylki pääsee valumaan pois suusta ja hengitystiet pysyvät avoimina.
• Siirrä pois esineet, joihin henkilö voi vahingoittaa itseään, tai siirrä henkilöä, jos esine on liian painava. Voit asettaa tyynyn, pyyhkeen, takin tai jonkin muun pehmeän esineen tueksi henkilön pään alle.
• Kun nykiminen loppuu – löysennä vaatteet, jotka kiristävät henkilön kaulaa. Poista mahdolliset silmälasit.
• Jos henkilö lakkaa hengittämästä – soita 112 ja aloita elvytystoimenpiteet.
• Älä sido henkilöä – kouristuskohtaus menee ohi itsestään.
• Älä avaa henkilön suuta sormella tai esineellä. Ihminen ei pysty nielaisemaan kieltään. Voit vahingoittaa henkilön hampaita ja leukaa, jos pidät hänen kieltään paikoillaan.

• Muista, että monen kuuron äidinkieli on viittomakieli.
• Kuulolaite ei takaa, että henkilö kuulee tai ymmärtää puhetta. Laite lisää äänenvoimakkuutta, mutta ei välttämättä selkeytä ääntä. Älä siis turhaan huuda.
• Jos mahdollista, anna valomerkki valaisimella (esim. taskulampulla) kun tulet paikalle – näin saat kuulovammaisen huomion.
• Jos paikalla on tulkki, puhu kuulovammaiselle henkilölle itselleen äläkä tulkille ja ole katsekontaktissa henkilön itsensä kanssa.
• Puhu hitaasti ja selkeästi, mutta älä liioittele.
• Älä peitä suutasi kädelläsi tai esineellä, kun puhut.
• Käytä kasvonilmeitä ja käsiä ja yritä näin selittää kuulovammaiselle mistä on kyse.
• Tarkista että henkilö on ymmärtänyt sinut. Toista tarvittaessa tai muotoile asia uudestaan, jos hän ei ymmärrä.
  
• Tarjoa henkilölle kynä ja paperi tai käytä puhelinta / tablettia kirjoittamisessa apuna.
• Kirjallinen viestintä voi olla erityisen tärkeää, jos et ymmärrä henkilön puhetta.
• Älä anna toisten keskeyttää sinua, kun kerrot kuulovammaiselle, mitä on tapahtunut ja mitä pitää tehdä.
• Ole kärsivällinen – henkilöllä voi olla vaikeuksia ymmärtää sanomasi kiireellisyyttä.
• Jos mahdollista, anna henkilölle taskulamppu, millä hän voi viestiä, jos joutuu eroon ryhmästä. Lamppu auttaa pimeässä myös huulilta lukemisessa ja viittomakielen käytössä.

• Kysy miten voit auttaa, ennen kun autat. Vaikka nopea evakuointi voi olla tärkeää, kunnioita henkilön itsemääräämisoikeutta.
• Kysy henkilöltä, onko hänellä rajoituksia tai ongelmia, jotka vaikuttavat hänen turvallisuuteensa.
• Henkilö voi tarvita apua päästäkseen ylös sängystä tai tuolista, mutta voi sitten jatkaa itse. Kysy!

Näistä kysymyksistä voi olla hyötyä:

• ”Voitko seisoa tai kävellä ilman apua? Tarvitsetko keppiä, rollaattoria tai pyörätuolia?”
• ”Saatat joutua seisomaan tai kävelemään itsenäisesti vähän aikaa. Sopiiko tämä? Kerro, jos tarvitset apua.”
• ”Pystytkö käyttämään käsiäsi?”
• Kun kannat henkilöä, vältä painamasta hänen käsiään, jalkojaan tai rintakehäänsä. Tämä voi aiheuttaa kouristuksia tai kipua ja jopa häiritä henkilön hengittämistä.
• Vältä kantamasta henkilöä yksin, jos ei ole pakko

Apuvälineet

• Apuvälinettä käyttävä henkilö saattaa kyetä kulkemaan portaissa omin avuin. Toisella kädellä hän tarttuu kaiteeseen, toisella kainalosauvaan tai kävelykeppiin. Anna henkilön liikkua itse, jos hän pystyy siihen. Auta häntä, jos hän sitä pyytää tai hätätilanne sitä vaatii. Kerro henkilölle, mitä sinun pitää tehdä ja miksi.
• Kysy, voitko auttaa kantamalla toista kainalosauvaa tai kävelykeppiä.
• Jos portaat ovat täynnä ihmisiä, toimi puskurina, jotta henkilö pääsee liikkumaan portaissa.

Pyörätuolia käyttävä henkilö

• Jos sinun pitää puhutella pyörätuolia käyttävää henkilöä pidemmän aikaa, istuudu tai polvistu, jotta voitte puhua samalla tasolla.
• Moni pyörätuolin käyttäjä osaa siirtyä tuolista toiseen.

Manuaalipyörätuolien nostotekniikka

Useimmiten paras tapa nostaa on pitää henkilö pyörätuolissaan.

Yhden (1) hengen avustamana

• Tartu kiinni pyörätuolin työntökahvoista, jos tuolissa on sellaiset.
• Seiso yksi askelma pyörätuolia ylempänä.
• Kallista pyörätuolia taaksepäin, kunnes se on tasapainossa – kottikärryn tavoin.
• Nojaa taaksepäin, taivutetuin polvin, kunnes pyörätuoli on tasapainossa.
• Pidä painopiste alhaisena.
• Laskeudu alaspäin, varovasti – askelma kerrallaan.

Kahden (2) hengen avustamana

• Jos henkilö alkaa käyttäytyä epätavallisesti, kysy onko hänellä mielenterveysongelmia, joista sinun pitää tietää. Muista, ettei hän välttämättä kerro tätä sinulle.