Nuoren ensimuuttajan kodissa vaanii yllättäviä palovaaroja

Yölliset makkaraperunat ja nukahtaminen kesken kokkauksen. Muuton aikana tavaroita liedellä ja liesi menee vahingossa päälle. Liesi tai uuni päällä lämmityksen takia. Paristojen ottaminen pois palovaroittimesta. Pizzalaatikoita jääkaappipakastimen taakse.

Nämä kaikki ovat opiskelija-asunnoissa sattuneita paloturvallisuusriskejä tai niistä aiheutuneita tulipaloja.

– Ei ehkä moni nuori mieti paloturvallisuutta, mutta kannattaisi. SPEKin kyselytutkimusten mukaan nuoret ovat heikoimmilla paloturvallisuusosaamisessa, kun verrataan muihin ikäluokkiin, sanoo turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Osa paloriskeistä on huomattu ajoissa, mutta esimerkiksi lieden päälle jätetyistä tavaroista ja jääkaapin taakse työnnetyistä pizzalaatikoista on syttynyt tulipalo opiskelija-asunnossa.

Kun nuori muuttaa ensimmäiseen omaan kotiinsa, on paljon järjesteltävää: opinnot ja työ, vuokranmaksu ja kuviot uudella asuinalueella, ehkä uudet harrastuksetkin. Kiireessä ei aina huomaa ajatella turvallisuutta.

– Se mistä tulee tottumus, sitä pidetään normaalina seuraavissakin asunnoissa. Siksi jokaisen nuoren ja ehkä heidän vanhempiensa olisi hyvä kiinnittää huomio asiaan. Nyt on hyvä hetki, sillä muuttokiireistä ja opintojen alkamisen akuuttivaiheesta on aikaa, toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry:stä vinkkaa.

Lapsuuden kodista tiiviiseen opiskelija-asuntoon muutto tuo yllättäviä tilanteita

Kokkaus on keskeinen turvallisuusriski suomalaisissa kodeissa. Eniten tulipaloja syttyy asunnoissa nimenomaan keittiön liedellä ja sen lähellä.

– Huomio voi herpaantua nukahtamisen tai vaikka kännykkään uppoutumisen vuoksi, Hassila sanoo.

Toinen turvallisuusriski liittyy kotiympäristön muutokseen. Nuorten aiempi asumiskokemus on yleensä kodista, jossa vanhempi vastaa asioista. Hyppy täysin itsenäiseen elämään on iso.

– Asumiskulttuurimme vaatii nuorilta hyvin paljon. Suoraan itsenäistä asumista, vastuineen ja velvoitteineen. Kaikki eivät pysy siinä mukana, Lehtoruusu toteaa.

Vaikka isoja ongelmia ei olisikaan, tuleeko aiemmin vanhempien kanssa eläneen nuoren mieleen testata palovaroitinta, Lehtoruusu pohtii. Vastuu oman kodin turvallisuudesta saattaa yllättää nuoren.

Myös jos on asunut ikänsä isommassa kodissa, muutto pienempään asuntoon voi johtaa yllättäviin riskeihin. Se ei välttämättä tule väljään keittiöön tottuneelle nuorelle mieleen. Voi tulla houkutus laittaa asioita liedelle, eikä silloin aina tunnista, että se on vaaranpaikka.

Nuorten väsymys ja mielenterveysongelmat heijastuvat asumisen turvallisuuteen

Kaikille nuorille omilleen muuttaminen on oppimiskokemus, mutta joillekin se on vielä isompi.

–  Valtaosa nuorista voi hyvin ja keskimäärin pärjäävät itsenäisesti, mutta elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat kärjistyneet. Tämä heijastuu myös paloturvallisuuteen, Lauri Lehtoruusu kertoo.

Kun voimavarat eivät riitä, tapahtuu helposti asumisen laiminlyöntejä, jotka heijastuvat myös paloturvallisuuteen. Esimerkki tästä ovat tavaroiden hamstraus ja siivottomuus Lehtoruusun mukaan.

Suomessa nuoret muuttavat omilleen neljänneksi nuorimpina Euroopassa. Keskimääräinen poismuuttoikä lapsuudenkodista on 19 vuotta ympäristöministeriön nuorten asumista koskeneen kyselytutkimuksen (2020) mukaan.

Kansainväliset opiskelijat joutuvat opettelemaan uutta asumiskulttuuria

Suurin osa niistä, jotka tulevat muista maista Suomeen opiskelemaan, asuu opiskelija-asunnossa. Heille uutta voi olla itsenäisen asumisen lisäksi suomalaisen asumisen tavat. Se, että saunassa ei saa säilyttää tavaroita tai kuivata vaatteita on tuttu esimerkki.

– Opiskelija-asunnoissa on tullut vastaan myös kokkausta pelkällä liedellä ilman paistinpannua tai asunnon lämmittämistä uunin avulla. Osalla nuorista se voi olla aidosti ensimmäinen kerta, kun laittavat itse ruokaa, Lehtoruusu kertoo.

Palovaroittimen poistaminen katosta tai sen paristojen ottaminen pois on myös paloriski, jota tekevät niin suomalaiset kuin kansainväliset opiskelijat.

–  Kun kyselin opiskelija-asunnoissa sattuneita paloriskejä, oli joukossa mukana myös laitteista lähteneitä palonalkuja. Sellainen voi johtaa tosi isoihin vaaratilanteisiin, jos silloin ei ole palovaroitin toiminnassa, Lehtoruusu toteaa.

Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry:n jäsenyhteisöjen asunnoissa asuu 70 000 opiskelijaa. Opiskelija-asuntoyhteisöt jakavat asukkailleen tietoa asumisesta ja turvallisuudesta. Lauri Lehtoruusu on kuitenkin huolissaan siitä, tuleeko nuorten luettua näitä ohjeita.

Vanhemmat voivat tukea nuoriaan turvallisuuslahjalla

– Olisi hienoa, jos jo lapsuudenkodista saisi ohjeet siitä, että palovaroitin pitää tarkistaa pari kertaa vuodessa. Uuteen kotiin muuttavalle nuorelle voisi myös antaa tuparilahjaksi sammutuspeitteen, Hassila ehdottaa.

Paloturvallisuusviikon nettisivuilta löytyy tsekkilista nuorelle aikuiselle. Sen avulla voi ehkä pelastaa oman tai kaverin hengen ja pitää omat tavarat turvassa.

Paloturvallisuusviikkoa vietetään 25.11.–1.12.

Mitä nuoren tulee tietää paloturvallisuudesta?

• Valvomaton ruuanlaitto on pahin paloriski.
• Liedellä ja sen lähellä ei saa olla mitään syttyvää.
• Yö ei ole akkujen latausaikaa.
• Älä lataa akkulaitteita eteisessä.
• Risa sähkölaite vaarantaa terveytesi.
• Vahdi elävää tulta.
• Palovaroittimet ovat ja toimivat.
• Tunne kaksi tietä turvaan.
• Reitti kämpästä ulos on vapaa.
• Alkusammutusväline on ja sammutustaidot ovat hanskassa.
• Siistimpi kämppä on paloturvallisempi kämppä.