Uutiset

Rovaniemellä keskusteltiin airbnb- ja muun lyhytaikaisen majoitustoiminnan paloturvallisuudesta – ”Ilmiön kasvaessa on mietittävä, miten tämän tyyppisen majoitustoiminnan saisi paremmin hallintaan”. SPEKin ja Suomen Palopäällystöliiton järjestämillä rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivillä keskiöön nousivat kiinteistönomistajan ja vuokralaisen vastuukysymykset majoituksen paloturvallisuudessa.

Erästä lyhytaikaiseen majoitukseen asuntoaan vuokrannutta yksityishenkilöä odotti kotonaan pienoinen yllätys: ulkomaalaiset vieraat olivat jättäneet taakseen palo-, noki- ja vesivahinkoja kaikkiaan 100 000 euron arvosta. Vahingon takana oli niinkin yksinkertainen syntipukki kuin kuumalle liedelle jäänyt kahvinkeitin.

– Asuntoja lyhytaikaiseen käyttöön vuokraavat ulkomaalaiset eivät aina tiedä, miten pitäisi toimia ja saattavat tietämättömyyttään aiheuttaa tulipalon tai häiriöitä paloturvallisuusratkaisujen toiminnassa. Osasyynä voivat olla toimintakulttuurin erot sekä erilaiset lait ja viranomaismääräykset eri kulttuureissa, LähiTapiola Lapin riskipäällikkö Reija Aspegren kommentoi.

Kiinteistön palovakuutuksesta lopulta korvattu kahvinkeitintapaturma on vain yksi esimerkki tilanteesta, jollainen voi sattua, jos paloturvallisuusasiat ovat jääneet retuperälle joko kiinteistön omistajan, käyttäjän tai molempien osapuolten osalta. Riskinpaikat ovat yhtä monet kuin huoneistojen käyttömuodot nykyään.

– Muita tunnistettuja riskejä vahinkotilanteissa ovat asuinhuoneiston lattialle sytytetty nuotio, saunassa kuivattu pyykki, sähkölieden päälle jätetty palava materiaali, savupiipun nokipalot, sängyssä tupakointi, ilman valvontaa palamaan jätetty kynttilä tai kuumenneet ja vialliset sähkölaitteet, Aspegren listaa.

Elämänturvayhtiön näkökulma oli keskeinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Palopäällystöliiton järjestämillä, Pohjois-Suomen ja Lapin alueen syyskuisilla rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivillä Rovaniemellä. Opintopäivien keskiöön nousi erityisesti majoituksen paloturvallisuus sekä vuokralaisen ja kiinteistönomistajan vastuukysymykset. Kenellä on vastuu, jos jotain tapahtuu?

– Esimerkiksi kahvinkeittimen liedelle jättänyttä ulkomaalaispariskuntaa ei koskaan tavoitettu, koska he ehtivät jo poistua maasta. Mahdollisesta takautumisvaatimuksesta huolimatta on todella epätodennäköistä saada sieltä mitään takaisin, tapausta tutkinut yleisönedustaja kommentoi.

Majoitushomma hallintaan

Miten vastuut siis jakautuvat yhä moninaisemmiksi muuttuvien käyttäjäryhmien, kuten kimppakämpässä asuvien kaverusten, pää- ja alivuokralaisen tai lyhytaikaisesti, esimerkiksi airbnb-tyyppisen alustan kautta asunnon vuokranneiden kesken? Kuka vastaa ennaltaehkäisystä, kuka jälkipyykistä? Mutkat suoristaen: kaikkien on käsiteltävä tulta ja syttyviä aineita huolellisesti ja toimittava tulipalovaaran välttämiseksi. Pelastuslaki sukeltaa kuitenkin pintaa syvemmälle:

Vuokralaisten huolellinen ohjeistaminen nousee vahinkojen torjunnassa avainasemaan. Rakennuksen ja huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan rakennusten palo- ja poistumisturvallisuudesta sekä siitä, että asunto on varustettu riittävällä määrällä palovaroittimia.

– Tärkeää on myös se, että majoittuja jo lähtökohtaisesti tietää, mitä tehdä ja mihin soittaa, jos jotain sattuu, Lapin pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Timo Rantala lisää.

Ideaalitilanteessa huoneiston haltija on tehnyt kaiken voitavansa ehkäistäkseen tulipalojen syntymisen ja varautunut myös henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. Usein ihanne on kuitenkin utopiaa. Sen tietävät myös opintopäiville osallistuneet alan ammattilaiset.

– Majoituin vähän aikaa sitten Oulussa airbnb-asunnossa. Siellä ei ollut yhtäkään palovaroitinta, eikä minkäänlaisia ohjeita paloturvallisuudesta tai poistumisteistä, yksi osallistuja kommentoi.

– Kuvittele, jos sinun tilallasi olisi ollut vaikkapa aasialaisia matkailijoita, jotka eivät osaa sen enempää suomea kuin englantiakaan. Silloin ohjeista ei olisi välttämättä ollut edes hyötyä. Siksi vuokrakohteissa ohjeistukset olisi hyvä olla esillä useilla eri kielillä, Aspegren mainitsee.

Lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan kohdistuva kritiikki on perusteltua ja nojaa osallistujien omakohtaisiin kokemuksiin. Kaivattua kontrastia keskusteluun tuo kuitenkin Vuokranantajat ry:n lakimies Sanna Hughes, joka tietää asumisen tarpeiden olevan murroksessa ja lyhytaikaiselle vuokraukselle olevan tilausta. Hänen kysyessä, kuinka moni on itse majoittunut airbnb-asunnossa, yli puolet käsistä nousee pystyyn.

– Lyhytaikainen vuokraustoiminta hyödyttää matkailijoita ja kiinnostaa sijoittajia. Kyse on omistuksen saamisesta hyötykäyttöön. Esimerkiksi moni perhe ja työmatkalainen kaipaa kodinomaisia olosuhteita hotellien sijaan. Ilmiön kasvaessa on kuitenkin mietittävä, miten tämän tyyppisen majoitustoiminnan saisi paremmin hallintaan ja miten asiat toteutettaisiin turvallisesti, Hughes kiteyttää.

Paloturvallisuudesta hyödyke

Toinen, ajankohtainen esimerkki majoituksen paloturvallisuuden ja riskinhallinnan merkityksestä saatiin Oulu-Koillismaan Pelastuslaitoksen palotarkastaja Marko Kemppaiselta. Hän oli ensimmäinen tutkija, joka saapui Pudasjärvelle, vuonna 1984 rakennetun Hotelli Iso-Syötteen pihaan 21.12.2018 hotellin roihutessa ilmiliekeissä. Puolet hotellista tuhoutui sviitissä olleen takan palopesässä olleiden vuotokohtien päästäessä palokaasut kiertämään puurakenteesta aina yläpohjaan asti. Takana oli vuosikymmenten tapahtumaketju:

– Alkuvuosina takka oli ollut saunan oleskelutilassa vähällä käytöllä. Sen jälkeen tila muutettiin yökerhoksi, jolloin takka jäi kokonaan käyttämättä. Voi olla, että se on päässyt hiiltymään vähän jo 80-luvun alussa, mutta vasta sviitin käyttöönoton myötä takan käyttöaste kasvoi, minkä myötä savu pääsi leviämään onteloon ja yläpohjaan asti, Kemppainen selvittää.

Huippusesongin aikaan tapahtuneen onnettomuuden kohdalla paloturvallisuus- ja evakuointisuunnitelmat, tieto poistumisteistä sekä palovaroitinten riittävyys ja toimivuus nousivat arvoon mittaamattomaan. Tiiviin yhteistyön avulla vieraat saatiin siirrettyä naapurihotelliin ja henkilövahingoilta vältyttiin. Jäljelle jäi vain yksi kysymys: mitä tästä opittiin? Ja kuka ottaa kopin vastuukysymyksistä? Kysymykset jäivät osin auki:

– Syötteen alueella kukaan ei vieläkään myönnä muuranneensa kyseistä uunia. Ei vaikka samanlaisella systeemillä tehtyjä takkoja löytyy monista alueen majapaikoista, Kemppainen naurahtaa.

– Tapauksesta seurasi kuitenkin se, että kaksi kohdetta purki samanlaiset takkansa pois. Se on hyvä asia. Myös ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat nimittäin alkaneet auditoida matkakohteitaan siltä pohjalta, millä mallilla turvallisuusasiat ovat, hän lisää.

Majoitustoiminnassa toteutettavan rakenteellisen palonehkäisyn saralla edistysaskeleita on siis otettu ja suunta on eteenpäin. Silti monilta osin ollaan kuitenkin vielä lapsenkengissä, mikä johtuu pitkälti yhteisten pelisääntöjen puutteesta ja niiden laatimisen hankaluudesta. Eriävät näkemykset ja toimintamallit kamppailevat keskenään, mikä osaltaan hidastaa majoitustoiminnan paloturvallisuuden edistämistä.

– Markkinat eivät vaadi paloturvallisuutta, eikä sitä tunnisteta hyödykkeeksi, SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo.

– Turvallisuudesta pitäisi tulla markkina-arvo, Rantala päättää.

Maria Paldanius

Pohjois-Suomen ja Lapin alueen rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 2019

Järjestäjä: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto.
Aika ja paikka: 25.–26.9.2019, Rovaniemellä.

Sisältö: ajankohtaista keskustelua rakenteellisesta palonehkäisystä, turvallisuudesta ja rakentamisen ohjauksesta.

Kohderyhmä: opintopäivät oli suunnattu kaavoittamisen, rakentamisen ja rakenteellisen paloturvallisuuden valvontaan, ohjaukseen ja suunnitteluun osallistuville viranomaisille sekä rakennusten suunnitteluun, vakuuttamiseen ja toteutukseen osallistuvien yritysten henkilöstölle.

Lue myös