Uutiset

Palokuntien tulevaisuuden varmistamisen tulisi olla kunnan päättäjien agendalla seuraavalla valtuustokaudella. Suomessa pelastustoiminta nojaa viranomaistyön lisäksi sopimuksen tehneisiin palokuntiin, jotka osallistuvat jopa 60 prosenttiin hälytyksistä. Monella paikkakunnalla ensimmäinen ja usein ainoa auttaja on palokunta eikä viranomainen. Lähivuosien haasteena on kuitenkin väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen.

Palomies näyttää toiselle palomiehelle paloauton edessä, mihin suuntaan edetään.

Monella voi olla jopa väärä mielikuva siitä, että kun paloauto kaartaa paikalle, sieltä saapuu aina viranomainen. Suomessa usein paikalle tulee kuitenkin palokunta (useimmiten VPK). Pelastuslaitoksen eli viranomaisen kanssa sopimuksen tehneet palokunnat hoitavat päivittäin noin 200 hälytystä koko maassa.

– Palokuntatoiminnassa on mukana noin 15 000 osa-aikaista ja vapaaehtoista, jotka hoitavat pelastustoimen hälytystehtäviä. He osallistuvat noin 60 prosenttiin hälytystehtävistä. Tästä resurssista kannattaa pitää hyvää huolta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatinen toteaa.

Osa-aikaiset ja vapaaehtoiset toimivat yhteistyössä viranomaisten kanssa sopimukseen perustuen. Sopimuspalokunnat täydentävät Suomen pelastustoimea, ja hoitavat monia asioita yhdessä viranomaisten kanssa. SPEKin asiantuntijat korostavat koko pelastusalan resurssien ja yhteistyön merkitystä.

Noin 15000 hälytystehtäviin osallistuvasta noin 3000 on lähtövalmiita viidessä minuutissa ja loput noin puolessa tunnissa.

Palokuntatoiminnan ei saa antaa hiipua – uudelleenkäynnistäminen on hidasta ja kallista

Juuri nyt on se hetki, jolloin täytyy varmistaa palokuntien elinvoimaisuus tulevaisuudessakin. Kun väestö ikääntyy ja muuttaa enemmän kaupunkeihin, on monella paikkakunnalla liian myöhäistä ryhtyä varmistamaan palokunnan toiminta jatkossa.

Koko maan kattava, kansalaisia lähellä oleva paloasemaverkosto on osa kansallista turvallisuusjärjestelmäämme. Kunnan kannattaa tukea palokunnan toimintaa siitä huolimatta, mitä sote-uudistukselle käy. Kunnalla on myös soten mennessä läpi velvollisuus yhteistyöhön pelastuslaitoksen kanssa. Tämä konkretisoituu usein arjessa yhteistyöksi sopimuspalokunnan kanssa hälytyksissä.

Kunnalla on vähintään viisi tapaa tukea palokuntaa

Kunta voi varmistaa sen, että omalla alueella toimii jatkossakin auttamisvalmis palokunta monin eri tavoin.

  • Tuki palokunnan laaja-alaiselle toiminnalle
  • Nuorten, naisten ja maahanmuuttajien palokuntatoimintaan osallistumisen tukeminen
  • Paloasemakiinteistöstä huolehtiminen (kiinteistöveron poisto palokunnalta, kiinteistökorvaukset)
  • Lähtövalmiuden varmistaminen:
    Kunnan työntekijänä olevan palokuntalaisen lupa osallistua hälytyksiin työaikana silloin, kun se on mahdollista
  • Kunnan ja palokunnan toimiva keskusteluyhteys

– Oli hallinnollinen himmeli mikä vain, palokunnan idea pysyy: Se ennaltaehkäisee onnettomuuksia, antaa turvallisuuskoulutuksella kuntalaisille edellytyksiä pärjätä itse onnettomuuksissa ja antaa apua nopeasti lähellä kuntalaista, Jaatinen sanoo.

Palokunnan harrastustoiminta tukee myös palokunnan pelastustoiminnan elinvoimaisuutta. Palokunnissa on noin 23 000 vapaaehtoista, jotka eivät osallistu hälytystoimintaan. Nämä vapaaehtoiset hoitavat muun muassa turvallisuuskoulutuksia ja -viestintää, yleisötilaisuuksien turvallisuutta, hälytyskeikkojen muonitusta sekä järjestävät harrastustoimintaa nuorille.

– Nuorten palokuntatoiminnan tukeminen on erityisen olennaista, sillä sitä kautta pystytään rekrytoimaan palokuntalaisia ja varmistamaan nuorten valmius toimia hätätilanteissa, SPEKissä palokuntien harrastustoiminnasta vastaava kehittämispäällikkö Niko Ara toteaa.

Lue myös