Blogi

Paloturvallisuuspäivät keräsivät jälleen koolle turvallisuuden asiantuntijoita. Päivillä kuultiin esityksiä tilannekuvan tärkeydestä eri näkökulmista, aina onnettomuustilanteisiin saakka. Porin Huntsmanin tehtaan palon tapahtumien kuvaus hiljensi salin. Sekä hämmästyksestä palon laajuudesta että toisaalta siitä, kuinka kaikki käytännön toimet menivät kuitenkin niin hyvin. Harjoitus oli tehnyt heistä mestareita. Harmillisesti tarina tämän tehtaan osalta päättyy kaikista onnistuneista toimenpiteistä huolimatta parin vuoden päästä tehtaan sulkemiseen.

Toinen aamu aloitettiin pohtimalla, voisiko Suomessa tapahtua Kemerovon ostoskeskuspalon kaltaisia tragedioita. Hyvin surulliseksi tuon mainitun onnettomuuden tekee se, että nopeasti edenneessä tulipalossa tuli kuolonuhreja yli 60, joista yli 40 oli lapsia.

On suorastaan hämmentävää, kuinka monia syitä onnettomuuden vakavuuteen median mukaan oli: Ihmisiä jäi loukkuun lukittujen ovien ja jumittuneiden hätäuloskäyntien taakse. Palohälytysjärjestelmät eivät toimineet kaikissa paikoissa tai kuuluivat huonosti ja hälytyslaitteiden painikkeita oli rikki. Kuulutusjärjestelmä ei ollut käytössä. Sammutinjärjestelmäkään ei ollut asianmukaisesti toiminnassa.

Myös Suomessa on Kiwa Inspectan mukaan tarkastetuissa julkisissa kohteissa huolestuttavan paljon erilaisia puutteita. Kiwa Inspecta tekee kymmeniä tuhansia erilaisia tarkastuksia, joten he tuntevat suomalaiset kohteet hyvin. Monissa kohteissa puutteita on todella paljon, jopa niin paljon, että Kemerovon kaltaiset tulipalot hirvittävillä seurauksilla olisi mahdollisia myös meillä täällä Suomessa.

Läpimenoja on tiivistämättä palo-osastojen välillä. Paljon ylimääräistä palokuormaa. Laitteistoilla on valvomattomia irtikytkentöjä, ja sammutuslaitteistojen venttiilejä on suljettuina. Tiloista puuttuu ilmaisimia. Hälyttimet eivät toimi tai hälytykset välity eteenpäin. Paloturvallisuuslaitteistojen huoltoja on laiminlyöty. 80 prosentissa savunpoistolaitteista on puutteita ja näistä 20 % niin vakavia, ettei laitteisto toimisi tulipalossa. Tarkastusten aiemmat puutteet ovat korjaamatta.

Entistä enemmän hämmentyneenä ihmettelen, voiko tämä todellakin olla mahdollista meillä Suomessa? Kyllä voi. Monet asiat näistä eivät ole tietämättömyyttä tai vahinkoja. Jos asiasta on jo kirjallisesti raportoitu kohteelle, miksi asiaa ei ole korjattu? Kiinteistöjen huollot ja siihen tarvittavat resurssit ovat usein suurennuslasin alla, lähinnä kustannusnäkökulmasta. Kiireessä jää monta asiaa tekemättä, eivätkä kiinteistökohtaiset tekniikat ehdi tulla välttämättä koskaan siellä pyörähtävälle huoltomiehelle edes tutuiksi. Kuinka he voisivat tällöin huolehtia niiden toimintakunnostakaan? Vastuu on viime kädessä resurssit määrittävällä tasolla ja omalta osaltaan työnjohdolla.

Kemerovon tulipalossa menehtyneiden perheille tarjottiin rahallista korvausta. Neljä henkilöä pidätettiin tapahtuneen jälkeen. Tunnistatko sinä työpaikkasi puutteet yllä mainitusta listasta? Voisitko sinä vaikuttaa siihen, etteivät sinun työpaikalla (tai kodissasi) tämän kaltaiset onnettomuudet olisi mahdollisia?

Turvallisuus on käytännön tekoja, joilla on todellakin vaikutusta, jos onnettomuus osuu kohdalle. Turvallisuustekojen ansioista myös aika moni onnettomuus jää kokonaan sattumatta. Mitä sinä voisit tehdä?

Ira Pasi
Koulutuspäällikkö
SPEK

Paloturvallisuuspäivät on vuosittainen asiantuntijaseminaari, johon kokoontuu yritysten ja laitosten turvallisuustehtävissä toimivia henkilöitä, turvallisuuskouluttajia ja pelastusviranomaisia. Tämän vuoden teemana oli tilannekuva ja sen muodostaminen. Paloturvallisuuspäivät järjestettiin 28.–30.11.2018.