Älylaitteet lisäävät kodin turvallisuutta mutta vaativat harrastuneisuutta
Älylaitteet yleistyvät kodeissa, ja niillä saadaan sujuvoitettua arkea monin tavoin. Testasimme SPEKissä tänä syksynä smart-sanalla myytäviä laitteita. Halusimme selvittää, saako niistä lisäarvoa kodin paloturvallisuuteen. Vuosi sitten testasimme älypalovaroittimien toimintaa.
Olemme pohtineet SPEKissä useamman kerran, kuinka Suomessakin kodeissa saataisiin käyttöön ns. poissa kotoa -kytkimet. Niillä varmistettaisiin, että kodin sähkölaitteista ei jäisi päälle kuin välttämättömät laitteet, kun ketään ei ole paikalla tai kun kodeissa nukutaan. Sähkölaitteet ovat kuitenkin edelleen tilastoissa merkittävä tulipalojen aiheuttaja.
Testeihin valikoitui tuotteita, joiden markkinoinnissa tai tuotetiedoissa löytyi maininta turvallisuusratkaisuista. Valintakriteerinä oli myös se, että laitteen hinta on kotikäyttöön kohtuullinen.
Testeissä ensimmäinen haaste oli riittävä pistokepaikkojen löytäminen reitittimelle, itse laitteille tai erilaisten järjestelmien silloille ja hubeille. Käynnistämisen jälkeen osa laitteista toimii langattomasti sovelluksilla wifin avulla. Yllättävän moni laite tarvitsee kiinteän yhteyden reitittimelle, mikä voi vaikuttaa samanaikaisesti käytettävien laitteiden määrään tai sijoitteluun. Langattomat laitteet ovat siis yhä keksimättä! Laitteita hankkivan on mietittävä myös langattoman verkon kapasiteettia, jos kotoa ei löydy perinteisempää kiinteää verkkoa ja reititintä.
Eri tuoteperheiden älylaitteita on mahdollista yhdistää ulkopuolisen alustan avulla. Kotioloissa tämä tarkoittaa Google assistant, Amazon Alexa tai Apple Homen kaltaisia ohjelmia ja palveluita. Näiden lisäksi on IFTTT. Se on verkkopohjainen sovellusalusta, jonka avulla voi luoda tapahtumasarjoja sellaisten kodin laitteiden välille, jotka eivät muuten pysty kommunikoimaan keskenään.
Ajastusominaisuudet tuovat turvaa
Paloturvallisuutta ajatellen eri laitteistojen käyttö yhteisellä alustalla antaa mahdollisuuden asettaa laitteita toimimaan vain tiettyinä kellonaikoina tai räätälöidä ’kotona’ tai ’poissa kotoa’ -tilat.
Jotkin laitteet pystyvät tuottamaan samoja asioita yhden tuoteperheen sisälläkin, kuten testeissä Nedis tai Netatmo. Näin pystytään valvomaan ja ohjaamaan palotilanteessa pistokkeiden päässä olevia tai vahingossa päälle jääneitä kodin laitteita virrattomiksi. Esimerkiksi hälytyksen tullessa voidaan avata puhelimeen videoyhteys ja tarkistaa, mitä kodissa mahtaakaan oikeasti tapahtua.

Laitteiden tilaa ja esimerkiksi akkujen kuntoa pystytään valvomaan sovelluksista. Käyttöä helpottavat erilaiset kaukosäätimet, niin fyysiset kuin mobiilitkin. Näin esimerkiksi palovaroittimen voi testata ilman kattoon kipuamista, mikä vähentää tapaturmavaaraa.
Monet toiminnot ovat kuitenkin laitekohtaisia. Pienellä vaivalla, esimerkiksi mainitun IFTTT:n avulla, voidaan vaikkapa ohjata valaistusta hälytyskohteessa tai paikassa, joka vaatii huoltoa. Laitekohtainen toimintatieto voidaan välittää puhelimeen.
Ajatustyö ennen laitteiden hankintaa kannattaa
Tee-se-itse -asennetta ja kärsivällisyyttä saatetaan koetella eri yhteystyyppien ja alustojen hallinnassa. Myös kielimuuri voi tulla vastaan, jos äänikomennoissa täytyy puhua joko britti- tai jenkkienglantia. Älylaitteilla on kuitenkin erinomainen mahdollisuus auttaa oman läheisen turvallisen asumisen varmistamisessa. Apua löytyy niin palon tunnistamiseen, toimintaan hälytystilanteessa sekä laitteiden ylläpitoon.
Laitteita hankkivan on hyvä tietää mitä on hankimassa ja miksi, jotta ominaisuuksista saa hyödyt irti. Kannattaa muistaa, että myös muut kodin älylaitteet saattavat edistää kodin turvallisuutta monella tapaa ilman uusia laitehankintoja. Joskus tekniikkaa voikin olla kotona jo valmiina. Tarvitaan vain ahaa-elämys, jotta keksitään käyttää samoja laitteita myös kodin turvallisuuden edistämiseksi.
Vinkit, joita on hyvä miettiä
- Mikä on laitteiden todellinen tarve?
- Miten toteutetaan yhdistettävyys (kiinteä yhteys vai oikeasti langattomuus)?
- Kuinka paljon erilaisia laitteita on mahdollista käyttää kodissa?
- Tutki eri tuoteperheitä yhdistettävyyden ja hallinnan näkökulmasta. Löytyvätkö halutut ominaisuudet yhdeltä valmistajalta tai kuinka monta eri ohjelmaa on pystyttävä kokonaisuuden kannalta hallitsemaan? Onko yhteinen käyttöalusta mahdollinen?
- Yksinkertainen on toimivaa, ei liikaa laitteita. Hankinnat kannattaa mahdollisuuksien mukaan keskittää samoihin tuoteperheisiin?
- Kuinka pitkälle aikavälille teknistä ratkaisua haetaan, jotta pystytään huomioimaan laitteiden ja sovellusten ylläpidon ja päivittämisen mahdollisuus?
- Selvitä mitkä laitteet tukevat Google-, Alexa-, Apple Home tai IFTTT-alustaa ja ovatko laitteet yhdistettävissä?
- Tarvitaanko erillinen silta tai hubi laitteiden yhdistämiseen ja käyttöön?
- Jotkin älylaitteiden tuoteperheet voivat olla rajattuja, eivätkä ole yhdistettävissä omien ohjelmistojen ja sovellusten ulkopuolella. Ihan kaikki laitteet eivät myöskään tue IFTTT-alustan käyttöä.
Älylaitteiden käytöstä ja mahdollisuudesta parantaa kodin turvallisuutta
Hyvää
- Hyviä, tehokkaita ratkaisuja voi löytyä kodeista ilman lisäinvestointejakin.
- Usein yksinkertaisilla ratkaisuilla saadaan vähennettyä kodin paloriskejä.
- Kun tietää, mitä haluaa ja mitkä ovat kodin tekniset mahdollisuudet, saadaan laitteita asennettua tehokkaasti yhteen käyttöympäristöön ja tehokkaaseen hallintaan.
- Etähallintamahdollisuudet auttavat myös mm. läheisten asumisen turvallisuuden parantamisessa.
- 'Poissa kotoa' -käyttötilat ohjelmistoissa parantavat energiatehokkuutta kodeissa, mutta samalla myös turvallisuutta.
- Laitteiden käyttö ja elinikä todennäköisesti kasvavat, kun huoltotarve voidaan tunnistaa ja siitä ilmoitetaan käyttäjälle.
Huonoa
- Mistä löytää tietoa älylaitteiden mahdollisuuksista? Voi vaatia luovuutta, että saadaan kodin muista laitteista tuttuja ominaisuuksia hyödynnettyä myös turvallisuuden parantamisessa, kun asiaan ei ole helposti saatavilla olevia ohjeita.
- Laitemäärän kasvaessa lisääntyvä johtomäärä ja kaikki tarvittavat pistokepaikat ovat ensimmäinen este, kun laitteet voivatkin vaatia toimiakseen hubeja yms. Kaikki ei siis välttämättä toimi langattomasti yhteisen sovelluksen kautta.
- Haasteena voivat olla myös vapaat nettiyhteydet; onko kodin verkossa ja reitittimessä tilaa ja kuinka monelle laitteelle.
- Eri tuoteperheet voivat vaatia käyttöön omia sovelluksiaan, joten hallinta ei aina toteudu yhden ohjelmiston avulla.
- Asentaminen vaatii usein malttia. Vastassa voi olla yhdistämisongelmia, yritä uudelleen -ilmoituksia tai kielimuuri, jos englanninkielinen terminologia ei ole tuttua.