EtusivuAjankohtaistaYhteisöllisyys on maaseudun turva
Juuri nyt
13.6.2017


 
 

Yhteisöllisyys on maaseudun turva


Harvaan asuttu maaseutu on haasteiden edessä myös turvallisuuskysymyksissä. Maalla asuminen koetaan turvalliseksi, mutta jos jotain tapahtuu, niin poliisin tai ambulanssin tulo voi kestää. Naapuriapuun voi kuitenkin aina luottaa.

Hyvä esimerkki harvaan asutusta maaseudusta on eteläsavolainen Puumalan kunta. Reilun parin tuhannen asukkaan Puumala sijaitsee keskellä Saimaata, ja pinta-alaltaan se on suurehko ja saaristomainen, vesistöjen pirstoma. Joiltain Puumalan kyliltä voi tulla maitse kuntakeskukseen yli 50 kilometriä. Lähimmät kaupungit Imatra ja Mikkeli sijaitsevat 60-70 kilometrin päässä.

matiashilden5.jpg
Pikkukunnassa kaikki tuntevat toisensa, ja se tuo turvaa, kertoo Puumalan kunnanjohtaja
Matias Hilden.

Puumalassa palokunnalla on riveissään vakinaista ja puolivakinaista henkilöstöä. Ensihoitohenkilöstö on valmiudessa puolet vuorokaudesta. Poliisi puolestaan tulee lähikaupungeista.

Kunnanjohtaja Matias Hildenin mielestä maaseudulla on kuitenkin oma turvallisuusvalttinsa.

-Se on yhteisöllisyys. Jos naapurin tupaan ei syty valo, sitä käydään katsomassa.

Puumalan keskustassa sijaitsevaan Kahvila Kuittiseen on myös hankittu hiljattain defibrillaattori. Paikka on niin keskellä kylää kuin vain voi olla.

 

Tieto kulkee somessa

Kesällä Puumalan kylänraitilla käy vilinä. Suomen suosituimpiin mökkikuntiin kuuluvassa Puumalassa on lähes 4 000 vapaa-ajan asuntoa. Kesäasukkaita arvioidaan olevan lähemmäs 6 000.

-Kesäasukkaat ovat meille todella tärkeitä. Haasteena on kuitenkin se, ettemme tiedä heistä kovin paljoa, Hilden sanoo.

puumala.jpg
Saaristoisessa Puumalassa välimatkat ovat pitkiä. Kyliltä voi olla kuntakeskukseen
kymmeniä kilometrejä, ja lähikaupunkeihin on 60-70 kilometriä matkaa.

Kesäasukkaista ei ole samanlaista väestökirjanpitoa kuin vakinaisista asukkaista. Kunta tietää vain kiinteistöt sekä niiden sijainnin ja omistajan. Kiinteistön käyttäjinä voivat olla aivan eri henkilöt.

Tämä voi Hildenin mukaan tuoda mutkia matkaan hätätilanteissa.

-Jos talvella tulee myrsky ja mökki jää mottiin tai sieltä menee sähköt, niin emme tiedä mistään, ketä siellä on tai onko siellä joku.

Aika ajoin on keskusteltu kaksoiskuntalaisuudesta, jossa kesäasukkaat rinnastettaisiin varsinaisiin kuntalaisiin. Asia on kuitenkin osoittautunut monimutkaiseksi.

Silti tieto kulkee nykyään joka suuntaan paremmin kuin ennen.

-Sosiaalinen media on tärkeä, etenkin jos jotain tapahtuu. Puumalalla on esimerkiksi aktiivinen Facebook-ryhmä, Hilden muistuttaa.

 

Pelastuslaitos tukee kuntaa

Kunnanjohtaja kiittelee Etelä-Savon Pelastuslaitosta, joka on ollut hyvin aktiivinen ja omatoiminen turvallisuusasioissa.

-He ovat antaneet kunnan väelle paljon turvallisuuskoulutusta. Valmiussuunnittelussa on keskitytty etenkin syrjäkylillä asuviin ikäihmisiin.

Pikkukunnassa huolenpito voi olla hyvin epämuodollista, kun ihmiset tuntevat toisensa.

-Saatamme sanoa vaikka taksikuskille, että kysäisehän vointia, jos hän lähtee hakemaan iäkästä asiakasta, jonka tiedämme asuvan yksin.

maria sipilä.jpg
Pelastuslaitos on antanut esimerkiksi raivausapua myrskyissä, kiittelee Maria Sipilä.

Huolenpidon lisäksi maalla tyypillistä on varautuminen. Esimerkiksi sähkökatkot eivät syrjemmällä asuvia välttämättä heiluttele.

-Maalla voidaan lämmittää puilla ja vesikin saadaan omasta kaivosta. Elintarvikkeitakin osataan hankkia pidemmäksi aikaa, jos kauppamatkat ovat pitkiä. Maalla on totuttu pärjäämään, Hilden näkee.

 

Syrjäinen sijainti voi olla myös etu

Puumalassa jo 70-luvulta saakka kesiään viettänyt Maria Sipilä pitää seutuja pääosin turvallisina. Helsinkiläisen Sipilän kesäasunto sijaitsee Rokansalossa noin 20 kilometrin päässä keskustasta.

Myrskyistä Sipilällä on kokemusta. Kovimmassa myrskyssä tontille kaatui seitsemän puunrunkoa.

-Silloin jäimme niin pahasti mottiin, ettei autolla päässyt minnekään. Onneksi pelastuslaitokselta tuli viisi miestä ja palopäällikkö raivaamaan puita.

Naapuriapua Sipilä on saanut esimerkiksi laiturin korjaamisessa. Rokansalon suunnalla pidetään muutenkin silmät auki.

-Perämoottoreita varastetaan joskus, ja niitä on vaikea saada takaisin. Auttaisi paljon, jos poliisi olisi koko ajan paikalla, Sipilä uskoo.

rihtniemi.jpg
Jaakko Rihtniemi ja Jenny-vaimo jättivät mökkeilyt viime syksynä väliin, kun Elja-pojan
syntymä lähestyi. Olisi tullut liian jännää, Jaakko Rihtniemi naurahtaa.

Syrjäinen sijainti voi olla myös etu. Helsinkiläinen Jaakko Rihtniemi viettää kesiään vaimonsa Jennyn ja poikansa Eljan kanssa Pirttimäessä 15 kilometrin päässä Puumalan keskustasta.

-Mökki on niin syvällä metsässä, ettei sinne ole helppo löytää. Meillä onkin tarkat koordinaatit ylhäällä, jos tulee hätätilanne ja pitää neuvoa perille.

Rihtniemien kesäpaikka onkin saanut olla rauhassa. Sukulaiset ja naapurit käyvät katsomassa paikkoja, jos mökiltä ollaan pidempään poissa. Mökillä on myös esimerkiksi sammutuspeite ja jauhesammutin.

Puumalan ambulanssipäivystyksen kohtaloa Rihtniemet ovat seuranneet huolestuneina. Se mietityttää etenkin ikäihmisten kannalta. Toisaalta omakin varovaisuus on lisääntynyt.

-Meillä oli viime syksynä laskettu aika. Silloin emme arvanneet tulla enää mökille, muuten olisi voinut tulla turhan jännät paikat.

 

Antti Pulkkinen
teksti ja kuvat

 

Tule Maaseutuparlamenttiin 1.-3.9.2017 Pohjois-Savon Leppävirralle

Osallistu Kyläturvallisuusseminaariin 1.9.2017: Kyläturvallisuus 1.9.2017 - kutsu.pdf


Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja