EtusivuAjankohtaistaWeckstén: Uudistusten pitää lisätä turvallisuutta
Juuri nyt
16.1.2017


 
 

Weckstén: Uudistusten pitää lisätä turvallisuutta


SPEKin on oltava tärkeä sisäisen turvallisuuden toimija, linjaa uusi hallituksen puheenjohtaja Simo Weckstén. Nyky-yhteiskunnassa varautuminen luo turvallisuutta, ja varautumisasioissa järjestö voi ottaa merkittävän roolin. Haasteena ovat pelastusalan hitaasti uudistuvat rakenteet, jotka eivät pysy uusien turvallisuusuhkien perässä. Uudistuksissa turvallisuustason pitäisi nimenomaan nousta, Weckstén muistuttaa.

Helsingin pelastuskomentajana toimiva Weckstén on seurannut pelastustoimen uudistusta aitiopaikalta ja toiminut myös sen ohjausryhmässä. Hän sanoo odottaneensa uudistukselta paljon.

- Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voi erottaa toisistaan, ja pelastustoimenkin pitää pystyä tähän vastaamaan, Weckstén muistuttaa.

Uudistuksessa oli esillä jopa viiden jättipelastuslaitoksen malli, mutta jatkossa pelastustoimen järjestävät 18 maakuntaa nykyisen 22 aluelaitoksen sijaan.

Maakuntamalli mietityttää Wecksténiä. Hän pitää päätöstä puhtaasti poliittisena.

-Rakenteet jäävät lähes entiselleen. Pystyykö pelastustoimi uudistumaan tässä riittävästi? Hieman epäilen sitä.

wecksten web.jpg
Siviiliyhteiskunnan varautuminen on yhä tärkeämpää, korostaa Simo Weckstén.

Yksi uudistukseen liittyvä huoli on ollut lähipalvelujen saatavuuden heikkeneminen. Wecksténin mielestä tehostaminen ei saa tarkoittaa yksioikoista supistamista, vaan toimintakulttuurin muutosta.

-Aina vaaditaan, että palvelutason pitäisi säilyä uudistuksissa samana. Mielestäni turvallisuustason pitää vähintäänkin säilyä tai jopa mieluummin nousta. Siihen olisikin hyvät mahdollisuudet nykyisillä resursseilla, jos mentäisiin palvelut eikä hallinto edellä.

Malliksi Weckstén ottaa Helsingin pelastuslaitoksen organisaatiouudistuksen.

-Siinä palvelutuotantoon saatiin lisää voimavaroja ja niitä suunnattiin onnettomuuksien ehkäisyyn. Tulos näkyy palovahinkojen vähenemisenä.

 

Koulutukseen ja tutkimukseen panostettava

Uuden puheenjohtajan mielestä pelastusalalla on puhuttu muutoksista paljon, mutta teot ovat jääneet vähäisemmiksi.

-Meillä on paljon hienoja perinteitä. Lisäksi meillä on laaja vapaaehtoisten kenttä, joka on erittäin suuri voimavara. Vapaaehtoiset pääsevät paljon lähemmäs ihmisiä kuin viranomaiset, ja sieltä se vaikuttavuus tulee. Alan toimintamallit ovat kuitenkin jäykistyneitä. Esimerkiksi pelastuslaitokset ovat liian alueellisia toimijoita, vaikka nykyään pitäisi hahmottaa sisäisen turvallisuuden suuria kokonaisuuksia.

Wecksténin mielestä pelastusalalla pitäisi panostaa enemmän tutkimukseen ja sen hyödyntämiseen. Myös alan koulutuspohjan hän laittaisi uusiksi.

-Koulutustaso on tällä hetkellä aika matala, vaikka alan koulut tekevätkin hyvää työtä.

Pelastajan perustutkinto voisi olla amk-tutkinnon laajuinen ja päällystötutkintoihin pitäisi saada yhteiskunnan turvallisuusasiat oleelliseksi osaksi.

- Lisäksi varautuminen ja onnettomuuksien ehkäisy pitäisi olla olennainen osa koulutusta, Weckstén linjaa.

 

Osataanko uusiin uhkiin varautua?

Siviiliyhteiskunnan varautumiseen pitäisi uuden puheenjohtajan mielestä kiinnittää muutenkin enemmän huomiota.

-Varautumiskeskustelu Suomessa on vähäistä ja koordinoimatonta. Ilmeisesti moni kuvittelee, että elämme edelleen jossain lintukodossa.

Varautumisessa velvoitteet ovat kunnilla, ja varautumishenkilöstöä on myös pelastuslaitoksilla. Näiden toimintaa ohjaa ja valvoo aluehallintovirasto. Valtakunnallinen viranomainen kuitenkin puuttuu.

-Siltä, mikä ei kuulu poliisille tai rajavartiostolle, puuttuu pitkälti valvova viranomainen. Minusta tämä on vakava turvallisuuspuute, Weckstén korostaa.

Hän peräänkuuluttaa kokonaiskuvaa siitä, mihin kaikkeen yhteiskunnan turvallisuudessa pitää varautua. Uusissa uhkissa viranomaiset eivät välttämättä kestä perässä.

-Viranomaisorganisaatiot eivät ole itsetarkoitus. Ne ovat välineitä, joita tulee käyttää sisäisen turvallisuuden parantamiseksi.

 

Turvallisuuden tunne on kilpailuvaltti

Suomen tämän hetken suurimman turvallisuusuhkan nimeäminen ei ole uuden puheenjohtajan mielestä yksinkertaista.

-Voisin nimetä jonkin asian, mutta arvaus menisi varmasti pieleen. Asiantuntijan ei kannata arvailla.

Wecksténin mielestä on erotettava toisistaan todellinen vaara ja tavallisen kansalaisen mielikuva vaarasta.

-Ne ovat usein eri asioita. En pidä esimerkiksi terrorismia kovin suurena turvallisuusuhkana Suomelle ainakaan tällä hetkellä.

Perusteluksi Weckstén ottaa tilastot omaisuusvahingoista. Rikos- ja häiriökäyttäytyminen aiheuttaa vain kaksi prosenttia aineellisista vahingoista, kun taas tulipalojen osuus vahingoista on yli 30. Toisena listalla ovat vuotovahingot.

-Mutta mihin näistä liittyy pahin mielikuva? Tietenkin terrorismiin. Se järkyttää ihmisten turvallisuuden tunnetta. Ja sen järkkyminen voi taas lamaannuttaa yhteiskunnan toimintoja, mikä tulee kalliiksi. Juuri tämän vuoksi turvallisuuden tunnetta täytyy pitää yllä.

Wecksténin mielestä SPEKin pitää olla jatkossa tärkeä sisäisen turvallisuuden toimija, joka ottaa yhteiskuntaa tukevaa roolia esimerkiksi juuri siviiliyhteiskunnan varautumisessa ja onnettomuuksien ehkäisyssä.

-Sellaiselle toimijalle on tilausta. Yhteiskunnan turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat molemmat kilpailuvaltteja.

Antti Pulkkinen
teksti ja kuva

 

Simo Weckstén

  • syntynyt 24.6.1954 Helsingissä
  • Helsingin pelastuskomentajana vuodesta 2012
  • aloitti Helsingin pelastuslaitoksella sairaankuljettajana 1975 ja työskennellyt sen jälkeen palomiehenä, pelastussukeltajana sekä alipäällystö- että päällystötehtävissä
  • toiminut sisäministeriön pelastustoimen uudistuksen ohjausryhmässä ja ministeriön strategian valmistelu -ohjausryhmässä
  • FM Helsingin yliopistosta 1997, pääaine maantiede
  • toiminut EU-asiantuntijatehtävissä useissa civil protection -projekteissa vuodesta 2004
  • toiminut YK:n katastrofijohtajana monissa operaatioissa kriisialueilla Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa vuodesta 1992-2003
  • Huomionosoituksia: Paloristi 2016, Valkoisen Ruusun Ritariristi 2009, Rajavartiolaitoksen ansioristi 2009, Kultainen UNDAC-merkki 2007, Vuoden palomies Suomessa 1999

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja