EtusivuAjankohtaistaVarautuminen on Japanissa ajattelutapa
Juuri nyt
23.9.2016


 
 

Varautuminen on Japanissa ajattelutapa


Maanjäristyksiin, tsunameihin ja tulivuorenpurkauksiin varautuminen on Japanissa arkipäivää. Kansalaisia opetetaan pitämään itsensä ja läheisensä hengissä ensimmäiset 72 tuntia. Kotitalouksien varautumisen asiantuntijoita ovat erityisesti naiset, kertoo tutkija Yoko Shiraishi.

Vuonna 1995 sattunut Koben maanjäristys oli yksi 1900-luvun tuhoisimpia katastrofeja Japanissa. Parikymmentä sekuntia kestänyt järistys vaati kaikkiaan yli 6 000 kuolonuhria.

- Katastrofista opittiin etenkin se, miten tärkeää on kansalaisten omatoiminen varautuminen, painottaa tutkija Yoko Shiraishi.

Tutkimusten mukaan raunioista pelastauduttiin miltei aina itsenäisesti tai läheisten ja naapureiden avulla. Viranomaiset ennättivät apuun vain noin kahdessa prosentissa tapauksia. Syynä olivat viranomaisten kuormitus, infrastruktuurin pettäminen ja viranomaisten omat menetykset.

yokoshiraishi.jpg
Opettele pieniä varautumistekoja ja tee niitä rutiininomaisesti, neuvoo japanilainen
varautumisasiantuntija, tutkija Yoko Shiraishi.

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Japanissa onkin panostettu kansalaisten varautumiseen. Työ on jatkuvaa ja varautumiseen liittyy haasteita myös Japanissa.

- Hälytyksiä, varoituksia ja ohjeistusta annetaan usein ja siihen myös turtuu, niin että osa väestöstä suhtautuu passiivisesti uhkiin. Jatkuvasti joudutaan pohtimaan, miten kansalaisia motivoitaisiin varautumaan, Shiraishi kuvailee.

Hän on tutkijana Ritsumeikan yliopistossa Japanissa ja toimii samalla yhteisöjen turvallisuutta kehittävän järjestön (Institution for Safe Communities) puheenjohtajana. Tampereella 18.-21.9. pidetyssä Safety2016-konferenssissa Shiraishi esitelmöi japanilaisten yhteisöjen varautumisesta. 

 

Oma ajattelu on varautumisessa tärkeää

Sendain vuoden 2011 maanjäristyksestä ja siitä seuranneesta tuhoisasta tsunamista opittiin, että varautuminen ei ole vain ohjeiden tarkkaa noudattamista vaan ajattelutapa, jossa opitaan tekemään itsenäisiä ratkaisuja.

- Tsunamin yhteydessä huomattiin, että esimerkiksi koululaiset, jotka osasivat mukautua tilanteeseen ja tehdä itsenäisiä päätöksiä, selvisivät paremmin kuin lapset, jotka tekivät vain sen, mitä oli aikaisemmin harjoiteltu ja ohjeistettu. Varautumiskoulutuksissa korostetaankin nykyään omaa arviointia ja opetellaan tekemään päätöksiä vaikeissa tilanteissa, Shiraishi kertoo.

Katastrofista selviytymiseen tarvitaan yhteistyötä pelastustoimen ja kansalaisten välillä.  Koben maanjäristyksen jälkeen Japanissa otettiin käyttöön malli, jossa korostetaan kansalaisten omaa vastuuta pitää itsensä ja läheisensä hengissä ensimmäiset 72 tuntia, mikä antaa pelastajille tarvittavaa aikaa.

- Jokaisen kansalaisen olisi hyvä tiedostaa, että jotta sinut voidaan pelastaa, pitää sinun kyetä pitämään itsesi hengissä siihen asti, kunnes pelastajat saapuvat paikalle, Shiraishi kertoo.

Japanissa koulutetaan kotitalouksia varautumaan. Etenkin naiset ja lapset ovat tärkeässä asemassa.

- Miehet tekevät pitkiä työpäiviä ja kodin hoitaminen jää usein naisille. Siksi myös kodin varautumisasioista naiset ovat parhaiten perillä. Naisten lisäksi lapset ovat avainhenkilöitä. Usein perheen lapsi on se, joka varautumiskoulutuksen saatuaan osaa kyseenalaistaa kodin riittämättömän varautumisen ja saa myös vanhemmat innostumaan, Shiraishi kuvailee.

 

Valtio panostaa vapaaehtoisiin palokuntiin

Myös Japanissa vapaaehtoiset palokunnat ovat hyvin tärkeitä. Vakinaista henkilöstöä pelastustoimella on 159 000 henkeä, ja vapaaehtoisia on 884 000 henkeä. Pelastusyksiköitä tukee laaja omatoimisen suojelun organisaatio, jonka parissa toimii 36 miljoonaa japanilaista eli lähes neljännes maan väkiluvusta (127 miljoonaa).

Paikalliset asukasyhdistykset vastaavat paikallisten palokuntien organisoinnista, ja järjestelmä kattaakin lähestulkoon koko Japanin.

- Paikallisiin pelastusryhmiin kuuluminen on ollut nuorille miehille lähestulkoon kansalaisvelvollisuus. Näissä ryhmissä opetellaan sammuttamaan tulipaloja, mutta entistä enemmän myös muuta pelastustoimintaa. Järjestelmää pidetään tehokkaana ja valtio on viime aikoina panostanut entistä enemmän toiminnan edistämiseen, Shiraishi kiittelee.

 

Yoko Shiraishin kolme varautumisvinkkiä:

1. Opettele varautumaan tekemällä pieniä varautumistekoja, kuten pitämällä huolta kotivarasta.

2. Tee pienistä varautumisteoista rutiineja.

3. Kun opit varautumaan, opeta myös muita varautumaan.

 

Heikki Laurikainen
teksti ja kuva


Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja