EtusivuAjankohtaistaVapaaehtoisuuden säilyttäminen turvaa palokuntatoimintaa
Juuri nyt
7.3.2017


 
 

Vapaaehtoisuuden säilyttäminen turvaa palokuntatoimintaa


Vapaaehtoisuus ja harrastusmaisuus ovat peruslähtökohtia, jos tulevaisuuden palokuntatoiminta halutaan turvata. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Canterburyn yliopisto ovat tutkineet palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä. Tutkimuksen mukaan 72 % vastanneista oli sitä mieltä, että vapaaehtoisen ja harrastusmaisen toiminnan parempi huomioiminen pelastustoimen järjestelmässä olisi ehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai tarvetta muuttaa toimintaa.

Lisäksi 64 %:n mielestä palokuntatoiminnan hiipumista olisi ehkäissyt palokunta-aatteen ylläpito niin, että vapaaehtoisuuden ajatus säilyy. Suurin osa tutkimukseen vastanneista koki olevansa ensi sijassa vapaaehtoistoimijoita. Tutkimus luovutetaan tänään sisäministeri Paula Risikolle.

– Se, että palokuntalaiset itse pitävät vapaaehtoisuutta ja harrastusmaisuutta merkittävänä toimintaa tukevana tekijänä, on tärkeä viesti myös päättäjille, kun pelastustoimea parhaillaan uudistetaan, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen painottaa.

– Nykyään VPK-toiminta on jo osin ohjautunut hyvin pitkälti työntekoa muistuttavaksi viranomaistoiminnaksi osana pelastustoimen palvelutuotantoa. Tämä on ymmärrettävää, sillä kun pienellä kylällä syttyy tulipalo, on lähellä oltava nopeasti hälytettävissä olevaa sitoutunutta ja osaavaa väkeä. Jatkuvuuden ja palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää säilyttää palokunnissa vapaaehtoisuuteen pohjaava arvomaailma ja identiteetti.

Tutkimuksessa selvitettiin palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä sekä palokuntalaisten motivaatiotekijöitä. Tutkimuksen mukaan vahvimpia ovat palokunnat, joiden jäsenet ovat sitoutuneita ja aktiivisia ja joiden yhdistystoiminta on elävää.

– Palokuntien elinvoimaisuutta tuetaan parhaiten ottamalla huomioon vapaaehtoistoiminnan lainalaisuudet kaikessa toiminnassa, kaikilla tasoilla. Palokunnat ovat muutakin kuin hälytysosasto. Palokuntanuorista kasvatetaan paitsi tulevaisuuden palokuntalaisia myös turvallisuustaitoisia kansalaisia. Palokuntanaiset ovat aktiivisia turvallisuusviestijöitä ja tukijoukkoja. Myös palokuntien veteraanit ovat tärkeä osa yhteisöä.

– Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan palokuntatoiminnan vähittäinen lakkaaminen olisi korvaamaton menetys maallemme. Ruotsissa näin on annettu tapahtua. Siellä pelastustoimen palvelujärjestelmä hoidetaan kokonaisuudessaan palkkatyöllä. Tämä on sekä iso kustannus yhteiskunnalle että suuri menetys vapaaehtoisen auttamistoiminnan, yhteisöllisyyden ja turvallisuusosaamisen näkökulmasta.

Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu aloittaneiden ja lopettaneiden palokuntien haastatteluista ja lopettaneille palokunnille osoitetusta kyselystä. Haastattelut tehtiin 11 palokunnalle, ja kyselyyn vastasi 57 henkilöä 29 palokunnasta. Toinen osa käsittelee palokuntalaisten yksilöllisiä motivaatiotekijöitä. Kyselyyn vastasi 933 nykyistä ja 67 entistä palokuntalaista. Tutkimuksen tekivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Canterburyn yliopisto ja sen rahoitti Palosuojelurahasto.

 

Lisätietoja:

Palokuntajohtaja Petri Jaatinen, 0400 535 441

Kuvia luovutustilaisuudesta ladattavissa ti 7.3. klo 14:30 jälkeen osoitteesta https://drive.google.com/open?id=0BzOBgOPDk5-gOEtiZUNsNG5CSVE

Miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää? -tutkimus (pdf)


Kommentit

Lisää kommentti
Entinen vepari 8.3.2017 9:22
Vastaa
Tutkimuksessa ei tutkittu lainkaan sitä, miksi yksilötasolla toiminta lopetetaan. Kukaan toiminnassa mukana oleva ei voi kertoa siitä motivaation puutteesta ja syistä joita lähteneiden riveissä on.

Itse lopetin toiminnan siksi koska se oli naurettavaa amatöörien puuhastelua. Toiminnassa ei ollut mitään standardia vaan hälytystoimintaa piti miettiä sen mukaan ketä paikalle tuli. Toimin itse koulutuspäällikkönä ja yritin parantaa tilannetta koulutukseen panostamalla. Tähän vastatiin palokunnan puolelta harjoittelun muuttuneen osin liian vaativaksi. Palokuntasopimuksen mukaisesti puulaaki suoritti mm. savusukellustoimintaa sekä pintapelastusta

Yritin myös kehittää palokunnan toimintaa erinäisillä toiminnoilla. Aluksi halusin että palokuntaan hankittaisiin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa säiliöauto, joka vastaisi alueen silloiseen vesihuollon puutteeseen (1 päätoimisen miehittämä säiliöauto), ei käynyt, muka liian vaativaa ammattimaista toimintaa (sic!)

Alueella on merkittäviä tieliikennetoimintaan liittyviä riskejä, halusin säiliötoiveen kaatumisen jälkeen että palokunta alkaisi panostaa tähän: sama vastaus.

Viimeisimpänä kehitysajatuksena mulla oli kevytyksikkö vaihtoehtoisilla sammutusmenetelmillä, käytännössä siis cobra -yksikkö, ei silloin ollut mitään UPHS:ää.

Mutta ei kiinnostanut sekään ajatus. Palokunta kuitenkin hankki sitten palokuntakorvauksella muun muassa Nokian osakkeita!

Tähän seinään mä hakkasin päätä miltei kymmenen vuotta kunnes luovutin. Hälytystoiminta on kuitenkin se syy miksi mulle palokunta on olemassa. Itse toivoisin että pelastuslaitokset ottaisivat hälytysosastot ohjauksen alle, ehkä siinä vaiheessa teen paluun palokuntatoimintaan. Yhdistysmuotoiseen palokuntaan en enää lähde.

Yhdistystoiminnassa ongelma on siinä, kuten nyt suomalaisissa yhdistyksissä yleensä: ne ukkoutuu. Ukkoutumisen myötä ei osata tehdä nykyaikaisia ja toimintaa kehittäviä päätöksiä. Tämä aiheuttaa sen että valitettavasti yhä enemmän ja syvemmälle erikoisosaamiseen menevä pelastustoiminta jättää kyydistään tällaiset palokunnat. Sinne jää semmonen näpertelijöiden joukko ja pikku hiljaa palokuntasopimuksien vastuita pienennetään ja toiminnan miellekkyys vähenee yhdistyksen sisällä. Pelastustoiminnan pitäisi olla sellaista että tavan kansalainen ei erota siitä onko kyseessä päätoimisesti toimintaa suorittava vai vapaaehtoinen. Kehityksessä jämähtäneissä ja jälkeenjääneissä palokuntayhdistyksissä tämä vaan ei ole niin. Tämä nyt on mun kokemus/näkemys asiasta.

Jossain on osattu tehdä nuorennusleikkauksia oikealla hetkellä. Tirilän VPK:ta olen ihaillen seurannut, toimintaa pyritään kehittämään yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa, ainakin lehtitietojen perusteella.